IV. Paikka-kuntia.
Itämeren maat.
1. Inkerin maa, Suomen lahden, Rajajoen, Aaltojärven, Peippusen ja Nevanjoen välillä, on tasasta alankomaata, joka kasvaa avaroita havu-metsiä. Asukkaat ovat Suomalaisia ja tunnustavat Luteruksen pahdistamaa uskontoa. Venäläisiä ja Saksalaisia asuu kaupungeissa. Tämä maa on Pähkinä-linnan rauhasta, eli vuodesta 1323, ollut Venäjän vallan alla; tuli vuonna 1617 Ruotsin vallan alle; mutta voitettiin heiltä taas takasin vuonna 1703.
Kaupunkia: Pietari, perustettu vuonna 1703 Nevajoen suuhun, on Euroopan suurimpia ja kauniimpia kaupunkia, keisarin ja Inkerin läänin kuvernörin istuin, yliopisto, monta akatemiaa ja koulua, metropoliita ja korkein papillinen hallitus, hyvä tehdas- ja kauppa-paikka, 500 tuhatta asukasta. Komeita kartanoita on monta: talvi-hovi, jossa keisari tavallisesti asuu; eräkäs-hovi, jossa on puutarha yläkerrassa; marmori-hovi, joka on tehty pelkästä kivestä ja metallista, puuta siinä ei ole kipenettäkään; Iisakin kirkko, suurin pohjos-euroopassa, rakennettu marmori kivestä 56 jalkaa korkeiden kivi-pylväiden päälle; Tsaari Pietarin vaskesta valettu kuva-patsas ja Keisar Aleksanderin muisto-patsas, tehty yhdestä 84 jalkaa pitkästä kivestä, on yli puolentoista sataa jalkaa korkea. Tämä on korkein ykskivi-teos koko mailmassa. Keisarin huvitus-hovin tienoolla on: Gatshina ja Tsaarien hovi eli Tsarkoje-selo, molemmat Pietarista vähän etelään; Pietarin hovi eli Petterhof ja Rampova eli Oranienbaum, molemmat Suomen lahden rannalla; Kamennoi Ostrova, saari Nevan suussa. Kaikissa näissä on hyviä kasvistoja ja kauniita puistoja.
Muita kaupunkia on vielä: Retusaari eli Kronstadt, vahvasti perustettu linnoitus Suomen lahden pohjassa, sota-laivaston satama, 50 t.a. Pähkinä-linna eli Shlysselburg, vanhan aikunen linnoitus Nevan niskalla. Täällä tehtiin Ruotsin ja Venäjän välillä ensimäinen rauha v. 1323, jollon Suomen kansa jaettiin kummankin vallan välillä niin että Ruotsi sai nykysen Suomen Suuriruhtinanmaan, ja Venäläiset kaikki ne Suomalaiset, jotka asuvat nykysestä Suomen rajasta itään ja etelään päin, 5 t.a. Narva, varustuksilla vahvistettu kaupunki Narva-virran suussa, muistettava tappelutanner vuonna 1700, 5 t.a.
2. Wiron maa, tasanen ja joksensa viljava alanko. Narva-virran länsi-puolella. "Maa-rahvas" eli Wirolaiset ovat Suomen heimoa ja tunnustavat Luteruksen puhdistamaa uskontoa, mutta herrat maalla ja kaupunkilaiset ovat Saksalaisia. Hiidenmaan (Päiväsalon) saaressa asuu ruotsalaisia.
Kaupunki: Tallinna eli Rääveli, vanhan aikunen, Tanskan kuninkaan Woldemarin vuonna 1218 perustama kauppa-kaupunki, hyvä satama, jossa osa Venäjän sota-laivastoa lepää talvella, viepi ulkomaille pellavan ja hampun siemeniä, eloa ja nahkaa, 23 t.a.
3. Liivin maa, Peippusen, Riigan lahden ja Dyyna-virran välillä, on epätasaista ranta-maata, mäkiä, kankaita, soita, järviä ja peltoja on vuorotellen. Ikivanhat asukkaat Liiviläiset, jotka ovat Suomen heinoa, ovat häviämässä. Uudemmat asukkaat Lettiläiset ovat Venäjän sukua. Aatelisto ja kaupunkilaiset ovat Saksalaisia. Uskonto Luteruksen puhdistama. Tähän kuuluu myös Kurensaaren eli Saarenmaan viljava saari.
Kaupunkia: Riiga, lähellä Dyyna-virran suuta, kuvernörin asunto, lavea kauppa, sokeri- ja verka-tehtaita, 60 t.a. — Tartolinna eli Dorpat, ihanassa laksossa liki Peippusen rantaa, vanha ruotsin vallan aikaan perustettu yli-opisto, peili-tehdas, 12 t.a.
4. Kuurin maa, Riigan lahden ja Itämeren välillä, on yleesen tasasta ja viljavata maata, mutta keskellä on hiekka-harju. Asukkaat Kuurilaiset ovat Venäjän heimoa, vapaa sääty osaksi Puolalaisia ja toiseksi osaksi Saksalaisia. Kolmannes osa kansaa pysyy Paavin uskonnossa, mutta kaksi kolmannesta tunnustavat Luteruksen puhdistamaa uskontoa.