4. Kaupan käynti on Venäjällä joksenkin vilkas, mutta enimmiten vieraiden vallassa. Muiden maiden kauppiaat lähettävät laivansa Venäjän satamoihin, ostamaan sieltä kaikenlaista valmistamatonta, eli luonnon kasvattamaa ainetta, joita he sitten, vuoden tahi parin kuluttua, tuovat takaisi valmistettuna tarvekaluiksi. Niin noutavat ulkomaalaiset Jäämeren rannoilta, Arkangelin satamasta, metsän antimia, niinkun laivan aineita, tervaa, potaskaa, hylkeen rasvaa ja turkiksia; vähän hamppua, purjevaatetta, köysiä ja rautaa. Itämeren valkamoista, Pietarista, Tallinnasta eli Räävelistä, Riigasta ja Liibausta tuotetaan, paitsi metsän antimia, myös paljon eloa, pellavaa ja hamppua, pellavaan ja hampun siemeniä ja niistä tehtyä öljyä, talia, saipuata, raavaan vuotia, pajutettuja nahkoja, turkiksia, purje-vaatetta, ja köysiä sekä vähän metallia ja metalli-kaluja. Mustan meren satamoista, jotka ovat Odessa, Taganrog ja Kertsh, kuletetaan: vehnää, pellavaa, villoja, talia ja pajutettuja nahkoja. Kaspin meren rannoilta, Astrakan- ja Kisliär-nimisistä satamista, tuodaan rautakaluja ja kankaita. Maata myöden viedään Preussin maalle lautoja ja malkoja, Itävaltaan pajutettuja nahkoja ja raavaita, Turkin maalle ja Aasiaan puumuli-vaatetta ja muita teoksia. — Ulkomailta tuodaan Venäjälle juomia, paineita eli väriä, puumulia ja puumuli-kankaita, silkkiä ja silkki-vaatetta, valmistamatonta eli hiekka-sokeria, kahvia, ryytiä ja muita siirtomaiden tavaroita. Teelehtiä tuodaan maa-matkaa Kiinan maasta.

Sisämainen kaupan käynti on joksenkin vireä Wolga-, Dyna- ja Wiena-virroilla, niinkun myös kanavilla ja Pietarissa Moskovaan saattavalla rautatiellä. Yleesen ovat kaikki Venäjän virrat, paitsi Dnieper, aluksilla kulettavia. Laiva-liikettä varten on Dnieper-virran koskia perattuna ja sulku-laitoksia tehtynä. Paitsi sitä on kaivettu 830 penikulmaa kanavia, joista paraimmat ovat: Kubinskan, Marian ja Wishnii-volotshotskan kanavat, jotka yhdistävät Wolga-virran haaroja Suomen lahteen ja Jäämereen menevien virtojen kanssa. Aaltojärven kanava, jolla vältetään vaarallinen kulku Aaltojärvellä, menee Wolkovan suusta Nevajoen niskalle. Beresinan kanava, Dnieper-virtaan juoksevan Beresinan ja Dynan välillä. Näiden kanavien avulla käypi Pietarista aluksilla kulkeminen sekä Jäämereen että Mustaan ja Kaspin mereen.

5. Uskonto. Greekan katoliikiläinen, eli niinkuin Venäläiset itse sitä nimittävät,"oikea uskonto" on valtakunnan pää-uskonto, sillä siihen kerran kastettu ei saa enään siitä luopua. Sitä tunnustaa 48 miljonaa ihmistä, joiden luku nousee vuodesta vuoteen myös siten, että lapset, jotka syntyvät vanhemmista, joista toinen, olkoonpa mies tahi vaimo, on Greekalainen, ristitään siihen uskontoon. Mutta laillinen turva ja suojelus on sallittuna kaikille muillekin uskon tunnustajoille, kuitenkin muutamilla välipuheilla. Niin eivät esimerkiksi muut, kuin Greekan uskolaiset saa pitää kirkon kelloja Pietarissa ja muissa paikoissa, jossa Greekan uskonto on pää-uskontona. Luterilaisia asuu 1 ¾ miljonaa Itämeren maissa. Roomin katoliikiläisiä, eli kuin tavallisessa puheessa sanotaan paavin uskolaisia, on noin 3 miljonaa Länsi-venäjässä. Mooseksen uskolaisia 1 miljona myös Länsi-venäjässä. Mahometin oppilaisia liki 3 miljonaa Tauriassa ja Krimin niemellä, ja pakanoita 1 miljona Aasian raja-maissa.

Greekan uskonnon ylimäinen päämies eli patriarkka on keisari itse, ja kirkon hengellinen oikeus on Pietarissa asuntoa pitävä pyhä johdattava synodi eli kokous. Synodin alla on 51 hiippakuntaa ja konsistoriumia, joiden päämiehet ovat taikka metropoliitoja, arkkipiispoja tai piispoja. Metropoliitoja on 3, nimittäin Pietarissa, Moskovassa ja Kiievassa, arkkipiispoja 28 ja piispoja 38, tavallisia pappia 120,000, kirkkoja 34,000 ja rukoushuoneita 9,000. Luostaria, joiden päämiehet ovat arkkimandriitoja, igumeneja ja igumenjoja eli nais-igumeneja on noin 500. — Katoliikiläisillä on 6 piispaa, 100 luostaria ja 900 pitäjän kirkkoa. — Luterilaisilla on 3 hiippakunnan hallitusta. — Juutalaisilla 600 synagoogaa, 2,000 rukoushuonetta, 950 rabbiinia eli pappia ja 3,900 koulua. Mahomedin uskolaisilla 4,700 moskieta eli kirkkoa.

6. Kansallinen sivistys on vielä huonolla kannalla. Harva talonpoika taitaa kirjaa lukea ja vielä harvempi kirjottaa. Mutta kansakouluja laitetaan ehtimiseen, joista on toivo, että sivistys on nousemassa. Korkeampata eli tieteellistä sivistystä varten on 6 yli-opistoa, nimittäin: Pietarissa, Tartolinnassa eli Dorpatissa, Moskovassa, Kasanissa, Kiievassa ja Charkovassa, 4 lyseumia, 65 lukioa ja monta koulua. Paitsi näitä on vielä erinäisiä oppineiden seuroja ja erinäisiä säätyjä varten perustettu oppilaitoksia, niinkuin papin seminariumia, maaviljelys-, vuorityön-, kaupanteon-, merimiesten- ja käsitöiden-, sekä monta sota-koulua.

III. Hallitus.

1. Hallitus-muoto on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima. Keisarin apuna hallituksessa on Valtioneuvosto, jolta keisari kysyy neuvoa uutta lakia laatiessa ja asetuksia antaessa. Jäseninä siinä ovat kaikki lailliseen ikään ehtineet suuret ruhtinat, kaikki valtakunnan ministerit, ja muita keisarin nimittämiä suuri-sukuisia ja korkea-arvoisia herroja, yhteesen 40 henkeä. Kirkollisia asioita hoitaa Pyhä Synoodi, jossa keisari itse, kuin kirkon patriarkka, istuu esimiehenä. Muita jäseniä ovat Nougorodin Pietarissa asuva metropoliita, 3 arkkipiispaa, 1 piispa, nimittäin keisarin rippi-isä, 1 arkkimandriita, ylimäinen sota-pappi ja 1 protohierei eli tuomio-rovasti. Lain asioissa on Johdattava Senaati korkein tuomio-oikeus, ja talouden asioissa on Valtio-ministeristö ylimäinen toimitus-oikeus. Venäjällä on jo vanhastaan ollut, ennen kuin muissa maissa, oman tunnon eli sovinto-oikeuksia, joiden tarkoitus on sovittamalla estää riitoja nousemasta.

2. Hallitsia on Aleksander Toinen ja hänen lyhyin ja tavallisin nimityksensä: kaiken Venäjän keisari ja itsevaltias, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas; mutta laveammassa nimityksessä luetellaan melkeen kaikki valtakunnan maakunnat ja lopussa nimittäiksen keisari Norjan perilliseksi, Shlesvigin, Holsteinin ja Oldenburgin herttuaksi. Keisarin pojat ja tyttäret ovat suuria ruhtinoita ja suuria ruhtinattareita, ja vallan perillistä sanotaan cesaarevitsiksi. Keisarit asuivat ennen Kremlin linnassa Moskovassa, vaan nykyjään tavallisesti talvi-hovissa Pietarissa.

3. Tulot ja menot. Valtakunnan tuloja ovat: henki-rahat miesväeltä sekä maalla että kaupungissa, josta maksusta kuitenkin ovat vapaat kaikki vaimoväki, koko vapaa sääty, papit ja rikkaammat porvarit, jotka viimeksi mainitut siihen siaan maksaavat porvari-rahaa; aprakka, jota kannetaan kaikilta kruunun maata viljeleviltä talonpojilta, mutta herrojen talonpojat maksavat aprakkansa heille; viina- ja suola-vero, sillä Venäjällä ei saa syödä muuta suolaa eikä juoda muuta viinaa, kuin kruunun tehtaissa valmistettua; tulli-rahat ulkomailta tuoduista ylellisyyden tavaroista, kartta-paperin, valtuus- ja palkinto-kirjojen lunastus; voitto postin kuletuksesta; metsä-vero ja Wolga-virran ja Kaspin meren kala-arenti; tulot kruunun ruuti-, salpetteri- ja peili-tehtaista, kulta-, hopea-, vaski- ja rauta-kaivannoista, ja vuokra kruunun myllyistä, aitoista ja muista rakennuksista. Kaikki kruunun tulot yhteesen nousevat vuodessa noin 290 miljonaan hopea ruplaan. — Menot ovat monenlaisia ja vaikeammat määrätä, sillä toisena vuonna menee enemmän ja toisena vähemmän. Vuonna 1860 tekivät 305 miljonaa ruplaa hop., joista 101 milj. meni sotaväelle. Valtiovelkaa on, paitsi 644 milj., joka on kiertävässä paperirahassa, noin 980 miljonaa, joiden vuotuinen korko tekee 58 milj. rupl. hop.

4. Sotaväki. Vuonna 1689, ensimäisen Pietarin noustessa hallitus-istuimelle, ei Venäjällä ollut yhtäkään sota-alusta, eikä seisovaa sotaväkeä muuta, kun 15 tuhatta jousimiestä, joiden sanotaan olleen yhtä vahingolliset omalle hallitukselle, kun vihollisillekin. Mutta Pietari hankki ensimäisen sota-aluksen Hollannista, erotti kunnottomat jousimiehet palveluksesta, ja asetti heidän siaan hyvin harjotetun pyssy-väestön, joka hänen viime vuosina sanotaan nousneen 200 tuhanteen mieheen. Siitä ajoin on Venäjän sotaväkeä lisättynä lisäämistään niin että se ennen viime sotaa nousi noin miljonan paikoille. Nykyjään on paitsi kosakkeja, noin 577,000 sotamiestä. Sota-aluksia oli sillon suurempia ja pienempiä yhteesen 8 sataa vaan nykyjään 313. Sotamiehiä otetaan sitomalla tarpeen mukaan, millon enemmän millon vähemmän. Rauhan aikona on otettuna tavallisesti 8 ja välistä vaan 4 miestä tuhannesta; mutta sota-aikona 10 ja 12 tuhannesta. Linnotuksia eli västinkiä on monta, joista paraimmat ovat Ruotsilta, Puolalta ja Turkilta voitetuissa raja-maissa, niinkun Kronstadt Retusaarella, Riiga Liivinmaalla, Brezc-litovsk Litauvin maalla, Sevastopol Krimin niemellä. Sota-satamia on niinikään monta. Paraimmat ovat: Suomen lahden rannoilla Retusaari ja Tallinna; Mustan meren rannoilla Sevastopol, Nikolaijev, Kerson ja Taganrog; Kaspin meren rannalla Astrakan ja Jäämeren rannalla Arkangeli.