Selviä Suomalaisia:
Wirolaisia, Wirossa 633,500.
Karjalaisia, Arkangelin, Nougorodin, Aunuksen
ja Tverin läänissä 171,700.
Savakoita, Äyrämöisiä ja Inkeriläisiä, Inkerissä 90,200.
Wepsäläisiä, Aunuksen ja Nougorodin läänissä 15,600.
Watjalaisia, Pietarin läänissä 5,200.
Liiviläisiä, Liivin ja Kuurin maalla 2,100.
Yhteensä 918,300.
Suomalaisia heimokansoja noin 1 ½, miljonaa, joiden seassa Mordvalaisia 480,000; Tshuvasheja 430,000; Wotjakeja 187,000; Tsheremissejä 165,000; Syrjänejä ja Permiläisiä 124,000 j.n.e.
2. Säätyjä. Vapaa sääty on Venäjällä kahtalainen, nimittäin: suku-aateli ja virka-aateli. Ensimäinen näitä, johon kaikki vanhimmat ja kuulusimmat suvut kuuluvat, saadaan jo syntyessä, ja kulkee miespolvesta miespolveen; toiseen päästään kruunun palveluksella, sillä kaikki sekä sota-upseerit että virkamiehet ovat aatelin arvoisia, ja jaetut 14 arvo-luokkaan. Upseerien lapset ovat myös aatelia, ja virkamiehien 8 ensimäisessä luokassa; mutta ei 6 ala-luokan virkamiehien lapset. Suku-aatelista on enin osa ruhtinoita, ja vaan pienempi osa kreiviä ja parooneja. Venäjän vapaa sääty on hyvin rikas ja heidän hallussa on melkein koko maa. Muuten ei vapaalla säädyllä ole muuta etu-oikeutta, kuin ettei heitä tehdä sotamiehiksi. Porvarien sääty on jaettu kuuteen luokkaan, heistä saapi ainoasti kauppamiehet lunastaa itsensä vapaiksi sotaväestä. Talonpojan sääty on kahta laatua: 1) vapaita talonpoikia, johon luokkaan luetaan kaikki ne, joilla on oma ostama maa, kaikki muualta muuttaneet siirto- eli maja-miehet, ja kaikki veroa maksavaiset paimenkansat Tauriassa ja Sipirjassa, ja 2) kruunun talonpoikia, johon luokkaan luetaan ne, jotka viljelevät kruunun maata, sijoteltu sotaväki, palveluksesta eronneet sotamiehet ja niiden lapset, käsitöillä eläväiset talonpojat ja Sipirjaan tuomitut asukkaat.
3. Elatuskeinoja. Paras elatuskeino ja rahan saalis on maaviljelys, joka menestyy paraiten keski- ja länsipuolella. Vaikka sitä ei sielläkään harjoiteta yhtäläisellä taidolla ja ahkeruudella, kun muissa Euroopan sivistyneissä maissa, niin saadaan kuitenkin eloa 350 miljonaa tynnyriä vuodessa, ja venäjän jauho-kulia kuletetaan ympäri Euroopaa. Pellavaa ja hamppua kasvatetaan Länsi Venäjässä noin 2 miljonaa leiviskää, ja humaloita ja tupakkaa paljon Pienessä Venäjässä. Nummi-juuria, joista tehdään sokeria, viljellään myös paljo. Kasviston ja puistoin hoito on Krimin niemellä aivan hyvä. Silkkiä kasvatetaan Kaukaasiassa noin 6 tai 7 tuhatta naulaa.
Karjan kaitseminen on maaviljelyksen rinnalla paraita, ja paikka paikoin, niinkun kaakkos-kankailla, ainoa elatuskeino. Hevonen on siellä mieluinen eläin. Suuria hevois-laumoja juoksentelee kankailla, niinkuin muitaki metsän eläimiä. Kun eivät ole kenenkään omia, niin kasakat ja muut asukkaat pyytävät niitä permillä eli ansoilla ja totuttavat työhön. Sarvi-karja on suurta ja hyvää, etenkin Etelä-venäjässä. Lampailla on yleesen karkea villa, mutta hieno-villasia lampaita on viime vuosina tuotu ulkomailta. Tauriassa on kuitenkin hieno-villasia lampaita ja silkki-karvasia vuohia. Sikoja syötetään paljon Don-virran varrella. Mehiläisiä, joista saadaan hunajata, hoidetaan paljon. Kameelit ja aasit ovat etelässä tavallisia eläimiä.
Kalan saalis on hyvä, etenkin sampi-saalis Wolga- ja Ural-virroissa ja Kaspin meressä, joista kapa-sampia ja sammin mätiä eli "kaviaria" viedään ulkomaillekin. Muuten pyydetään sorvia ja sardellia Mustasta merestä, silliä ja makrilliä ynnä muita tavallisimpia meri-kaloja Valkeasta merestä ja lohia Vienan virrasta.
Metsästäminen on yhtä hyvä ja etusa, kun kalan pyyntö, mutta ainoasti pohjos- ja kaakkos-puolella, jossa on paljon lintuja ja muita metsän eläimiä, joiden nahoista venäläiset saavat hyviä turkin aineita sekä itselleen että muillekin myödä. Etelä-venäjässä ajetaan villisikoja ja Jäämerestä pyydetään hylkeitä ja valaskaloja.
Ural-vuorista, etenkin niiden keski-osasta, kaivetaan paljon kultaa, hopeaa, platinaa, vaskea, rautaa, lyijyä ja kalliita kiviä. Marmori kiveä, kalkkia ja kivihiiliä saadaan Ural-virran rannoilta, ja alabaster-kiveä Okâ-virran varrelta. Salpetteriä valmistetaan pienessa Venäjässä. Suoloja sekä säretään Ural-vuorista että kuivataan sula-lähteistä kaakkois-kankaalla.
Työ-tehtaita eli vaprikoita on kyllä 8 tuhatta; mutta ne eivät riitä koti-tarpeeksikaan. Niissä valmistetaan enimmiten puumuli- ja silkki-vaatetta, nahkoja, kynttilöitä, öljyä, karkeita hamppu- ja pellava-palttinoita, köysiä, lasia, peiliä, posliinia ja tupakkaa.