2. Mantereen muoto. Maa on melkein tasasta: vuoria ei ole, tuskin sanottavaksikaan, eteläinen puoli on kuitenkin mäkistä. Sudeeti-vuorista alkava Wislaa (saksalaisien Weiksel), on maan emävirta. Se juoksee ensin koilliseen, Itävallan rajaa myöten, käännäiksen sitten pohjoiseen, mutta mutkistuu kohta taas luoteesen ja laskeeksen Itämereen. Virta on sekä rajalla että maankin sisässä aluksilla kulettava. Sen lisävirroista ovat Bûg ja sen sivuvirta Narew oikealla ja Pilitsa vasemmalla puolella, merkillisimmät. Äsken mainittu Nieman eli Niimen on rajana Venäjätä vasten. Wartha, josta ainoasti alkupuoli on tähän kuuluva, juoksee Oder-virtaan.
3. Maan jako. Ennenvanhaan oli 8 lääniä eli "voivodia", vaan nykyjään ainoasti seuraavata 5: Augustovo, pohjos-puoli, Plock, Wislaa-virran pohjos-puolella, Warshau, Weiksel-virran etelä-puolella Pilitsa-virtaan saakka, Radom, Pilitsasta Wislaan asti, ja Lublin, Weikselin ja Bûgin välillä.
4. Ilma. Lämpymä on tasan jaettuna vuoden yli Warshaussa ja sen ympäristöllä 7 astetta; vaikka talvi, jota kestää 5 kuakautta, on useasti hyvinkin luminen ja yhtä kova, kun Suomen etelä-rannoilla. Tässä maassa omituinen rutto-tauti on plica polonica. Raavaan rutto on aivan tavallinen.
5. Luonnon tuotteita. Ainoasti etelä-osassa saadaan rautaa, vaskea, lyjyä ja sinkkiä. Turpeita ja kivi-hiiliä poltetaan Radomin läänissä, jossa on huonot metsät. Suoloja ei ole omaksi tarpeeksikaan. — Vaikka maa on lihavata, niin on ruohosta kuitenkin huono. Eloa viljellään kuitenkin niin, että ruista ja vehnää viedään muille maille. Palko-viljoista ylettyy herneitä niinikään muille maille. Humalaa kasvaa Augustovon läänissä hoitamatta metsissä. — Metsää on vielä paljon, vaikka sitä paikka paikoin on raiskattukin. Metsät peittävät yhden neljänneksen maata, ja ovat paraaksi osaksi havu-puuta ja joillakuilla paikoilla tammeakin. Hedelmä-puita kasvatetaan ainoasti kaupungeissa, niiden ympäristöllä ja suuremmissa maa-kartanoissa. — Hevosia, lampaita ja lehmiä on paljon ja hyviä, vaikka ennenvanhaan kuulusa hevos-lai on hävinnyt. Mehiläisiä hoidetaan hyvin, ja hunajaa syödään sekä kotona, että myödään muille maille. Jänikset, metsä-siat ja sudet ovat tavallisia, vaan karhuja tavataan harvon. Virrat ovat hyvin kalasia, mutta muuten on kalan puute.
II. Asukkaat.
1. Kansoja. Maan viljeliät ovat kaikki Puolalaisia, ainoasti pohjoisessa sekotettuna Litauvilaisten ja Lublinin läänissä punasien Venäläisien kanssa. Suuria Venäläisiä on vähän, Saksalaisia ainoasti porvarina suurimmissa kaupungeissa ja Juutalaisia 6 sataa tuhatta, jotka jo vanhoista ajoista alkain ovat saaneet porvari-oikeuden. Yhteesen on väkeä 4 miljonaa 8 sataa tuhatta.
2. Säätyjä. Aatelis-miehiä on ylen paljon, yhteesen 3 sataa tuhatta niin, että 14 hengestä yks on aatelinen. Viimesinä aikona ovat kuitenkin aatelimiehet vähennyt siten, että kaikki ne, jotka eivat ole voinneet näyttää aateli-oikeuttansa ovat muutetut porvarin säädyyn. Papit olivat ennen hyvinkin rikkaita, ja lahjotetut monilla etuoikeuksilla, joita nykysinä aikona ollaan vähän vähennetty. Porvarit ja talonpojat ovat vapaita ja saavat hallita maata; mutta ovat vielä huonolla sivistyksen kannalla.
3. Keinollisuus. Keino- ja käsitöitä oli vanhassa Puolassa tuskin ensinkään; mutta sittemmin kasvoi keino- ja käsityöt niin, että kymmenen vuoden päästä voitiin viedä verkoja Venäjälle. Sodan aikana 1830 vaikeni kyllä keinollisuus, mutta nyt alkaa taas verka- ja puumuli-kankaita enetä. Muuten ovat paperin teko, nahkojen pajuttaminen paraita keino-töitä. Yleesen nousee keino-töiden vuotuinen arvo noin 40 miljonaan hopea ruplaan.
4. Kauppaa käydään enimmäksen elolla, villa- ja puumuli-kankailla, laiva-aineilla, jäniksen nahoilla ja sian harjaksilla. Muualta tuodaan kulta-, hopea-, tina-, vaski- ja teräs-kaluja sekä viinoja. Näiden muualta tuotujen tavaroiden hinta nousee melkein yhtä korkealle, kun muualle vietyjenkin. Warshaussa, Puolan paraassa kauppa-kaupungissa, ja Lublinissa pidetään suuria markkinoita. Kauppaa varten on Warshauhin laitettu rahasto, mutta rahat ovat Venäjän ruplia. Puolan omituiset rahat ovat hävitetyt. Hyviä teitä on tehtynä, ja rautatie kulkee Warshausta nyt Itävallan alaiseen Krakaun kaupunkiin.
5. Uskonto. Ei mitäkään valta-uskontoa ole maassa; vaikka enin osa asukkaita, eli likeillen 4 miljonaa tunnustavat Roomin katoliikin uskontoa. Niillä on vksi arkki-piispa Warshaussa ja 5 piispaa muissa kaupungeissa. Muiden uskontojen tunnustajoista on enin Juutalaisia, noin ½ miljonaa. Greekan uskolaisia ¼ milj. ja Kalviinin ja Luteruksen puhdistaman uskonnon tunnustajoita yhteesen, niinikään ¼ miljonaa.