6. Tieteet ja taiteet. Puolan kielellä oli 16 ja 17 sata-luvulla loistava kirjallisuus, joka viime-aikona on joksenkin vähennyt siten, että franskan kieli on otettu puhe- ja kirja-kieleksi korkeimpien säätyjen parissa, ja latinan kieli on vanhuudesta ollut valta-kielenä. Kansan sivistvs on jo vanhoista ajoista asti ollunna takapajulla. Nyky-aikona on sitä toki koetettu vähän auttaa. Warshaussa oli ennen kuulusa yli-opisto, mutta sekin hävitettiiin, kapinan kukistettua vuonna 1831. Vuonna 1840 pantiin kaikki oppi-laitokset, joita, paitsi joitakuita eri-säätyjä varten tehtyjä laitoksia, oli 11 lukioa ja 22 koulua, venäjän sivistys-ministeristön alle.
7. Hallitus-muoto. Puolan kuninkaallista valtaa perustaissa, ruhtinoiden kokouksessa Wienin kaupungissa 1815, tehtiin siitä perustus-laillinen eräs-valta, jonka kuningas oli Venäjän keisari. Kuninkaalle annettiin täydellinen hallitus-voima; mutta lakia-laativa voima jaettiin kuninkaan ja säätyjen välillä. Säätyjen edus-miehet, jotka jaettiin kahteen kammariin, nimittäin: senaatiin ja maalaisten kammariin, kokoontuivat joka toinen vuosi Warshauhin lakia laatimaan. Ensimäisen kammarin eli senaatin jäseniä olivat kuninkaan pojat 18 vuoden ikään tultuansa, piispat, palatiinit ja kastellaanit, sekä kuninkaan valitsemat elinaikuiset edus-miehet. Toisessa kammarissa istui 77 aatelin ja 51 talonpoikien kuudeksi vuodeksi valittua edus-miestä, joista kolmannes osa joka kolmas vuosi erotettiin arvan heitolla. Mutta vuonna 1830 nostetun kapinan kukistettua, kadotti Puola perustus-lakinsa, edus-miehensä ja sotavakensä. Vuonna 1832 Helmikuun 26 päivänä annettu asetus jättää kaiken vallan hallitus-seuralle, joka hallitsee maata keisarin nimessä. Tämä seura muutettiin vuonna 1841 senaatiksi, jonka esimies,"namestnik", ja kaikki muutkin jäsenet ovat keisarin nimittämiä. Senaati jaetaan neljään osaan, ensimäinen pitää huolta kirkon ja koulun asioista, toinen lain asioista, kolmas talouden asioista ja neljäs tutkii valtakunnan tuloja ja menöjä.
8. Kaupunkia. Warshau, Weiksel-virran varrella, hallituksen asunto, hyvä tehdas- ja kauppa-paikka, suuret markkinat, mainioita akatemioja ja kouluja, linnoitettu, 160 t.a. — Plock. Weikselin varrella, kohtuullinen kauppa, 10 t.a. — Modlin, Venäläisien Novo Georgiewsk, luja linnoitus. — Suwalki, Augustovon läänin maaherran asunto, 5 t.a. — Lublin, elo- ja viina-kauppa, isot markkinat, 14 t.a. — Zamosc, paras linnoitus, kaupunki on Zamoiski-nimisen ruhtina suvun oma, 5 t.a. — Radom, jonkunlainen tehdas- ja kauppa-paikka, 7 t.a. — Kalish, Prosna-virran varrella, villa-tehtaita, 12 t. asujanta.
Venäläisen voittomaita.
Aasian maa-osassa Kaukason vuorimaa aina Araratin vuoren tienolle saakka, ja koko Sipirian lakeus aina Beringin salmelle asti, itään päin, ja Altai vuoriin ja Amur virtaan asti, etelään päin, ja vielä Amerikan maaosasta koko luoteinen niemi ja muutamia saaria. Yleesensä noin 294,000 neliöpenikulmaa ja vähän yhdeksättä miljonaa asujamia.