Pohjois-jäämeri on pohjois-navan ympärillä, Euroopan, Aasian ja Amerikan pohjois-rantojen välillä. Molemmin puolin Jäämaan saarta eli Islannia, ja Barrovin kanavan kautta yhtyy tämä meri Atlantin meren kanssa. Beringin salmi yhdistää sen Tyynen eli Aavan meren kanssa. Euroopan rannalla tekee Jäämeri suuren lahden, nimeltä Valkea-meri, ja Aasian rannalla Obin lahden. Novaja Semljä-saarien ja mantereen välillä olevaa kaitaa vettä sanotaan Kara-mereksi. Jäämeren nimen on tämä Valtameren osa saanut sentähden, että se suurimmaksi osaksi on peitetty ikuisella jäällä. Merkillistä on kuitenkin, että perimmäisessä pohjoisessa, eli pohjois-navan ympärillä sanotaan oleva sula meri, vaikka ei välimatkalla sinne.
Etelä-jäämeri piirittää etelä-navan, eikä koske mihinkään mantereesen, mutta yhtyy pohjoisessa Atlantin, Indian ja Tyynen meren kanssa. Tämä meri on myös koko vuoden peitettynä paksulla sulamattomalla jäällä.
Atlantin meri on vanhan mantereen länsi-puolella ja uuden mantereen itä-puolella. Tämän meren itärannalla on siis Euroopan ja Afrikan maa-osat ja länsirannalla Amerika. Pohjois-jäämereen päästään tästä taikka Euroopan ja Vihanta-maan välitse, taikka Baffin lahden ja Barrovin salmen kautta. Etelässä se yhtyy Etelä-jäämeren kanssa: Indian meren kanssa kaakkos-ilmalla, Afrikan alatse, Hyvän-toivon niemen kohdalla: ja Tyynen meren kanssa lounat-suunnalla, Amerikan alatse, Horn-niemekkeen paikoilla, ja Magelhaenin, (lue Mageljaenin) salmen kautta. Atlantin meren pohjois-puolta, joka on Jäämaan ja Britannian saarien ja Skandinavian ja Juutin niemien välillä, sanotaan Pohjan mereksi, ja sen eteläistä puolta, joka on Afrikan länsirannalla, Etiopian mereksi. - Länteen päin tekee Atlantin meri Amerikan rannalla seuraavaiset lahdet: Baffirn lahti, joka Dawis-salmen kautta tunkeiksen svvälle Vihanta-maan ja niiden pohjassa olevien saarimaiden väliin; Hudsonin lahti ja Hudsonin salmi Baffin maan ja Labradorin välillä; Lorentso-lahti, New-Foundlannin ja Uuden Skottlannin välillä; Meksikon lahti Floridan ja Yukatanin välillä; Karaibian mereksi sanotaan sitä meren osaa, joka on Antilli-saarien etelä-puolella. — Itä-puolella on: Afrikan rannalla, päivätasaajan alla, Guinean lahti ja Euroopan rannalla Biskaijan eli Franskan lahti, Pyrenean-niemen pohjois-puolella.
Pohjan merestä mänee Skager-rack niminen lahti syvälle mantereesen Norjan ja Juutin niemen välillä; mutta Juutin niemen pohjois-päässä se käännäiksen kaakkoseen ja nimitetään Ruotsin ja Juutin välillä Kattegatiksi. Eteläpuolella on Zuider-Zee (lue Söider-see). Britannian eteläpuolella yhtyy Pohjan meri Atlantin mereen La Manche salmen kautta. Salmen kapein paikka on Pas de Calais (lue Paa dö Kalee), jota myös Franskan kanavaksi kutsutaan. Irlannin meri erottaa Britannian Irlannista.
Yhteydessä Atlannin meren kanssa ovat Itämeri ja Välimeri. Itämereen tullaan Kattegatista kolmen salmen kautta: Öresund (Äyrisalmi), Ruotsin ja Seelannin saaren välillä; Suuri Belt, Seelannin ja Fyenin välillä; ja Pieni Belt, Fyenin ja Juutlannin välillä. Sittemmin jakaantuu Itämeri kolmeen lahteen: Pohjan lahti, pohjoiseen päin; Suomen lahti, itään päin ja Riigan lahti kaakkoseen päin. - Välimereen on ainoasti yksi kulku, Afrikan ja Pyrenea-niemen välillä, nimeltä Gibraltarin salmi. Pohjois-rannalla on kaksi suurta lahtea: Arkipelagi eli Egean meri, pienen Aasian ja Greekan niemen välillä, ja Adrian meri. Italian niemen koillis-puolella on myös kaksi lahtea, nimittäin Lionin ja Genuan lahdet, Franskan ja Italian rannalla. Etelä-puolella Afrikan rannalla on Sidra-lahti. Tyrrenin mereksi sanotaan sitä Välimeren selkää, joka on Italian, Sicilian, Sardinian ja Korsikan välillä. Tältä meren selältä päästään Italian ja Sicilian välitse, Messina-salmen kautta, Jonian mereen eli sille Välimeren selälle, joka on Greekan, Italian ja Sicilian välillä. Jonian merellä on kaksi lahtea, nimittäin: Tarento-lahti Italian etelä-rannalla, ja Lepanto-lahti, joka menee niin syvälle Greekan mantereesen, että se jakaa sen kahteen niemeen Hellas ja Peloponneso. Näitä yhdistävää taipaletta sanotaan Korintin taipaleeksi. Välimerestä päästään vielä Dardanelli-salmen kautta Marmora-mereen ja Konstantinopolin salmen kautta Mustaan mereen, joka lännessä ja pohjoisessa koskee Euroopaan, mutta etelässä ja idässä Aasiaan.
Indian meri on melkein itäisen maanpuoliskon keskellä. Sen rajana on lännessä Afrikan itä-ranta, pohjoisessa Aasian etelä-ranta ja idässä Uuden Hollannin länsiranta. Etelässä sitä kestää aina Etelä-jäämereen asti. Mutta se yhtyy myös, Afrikan etelä-puolella, Atlantin meren kanssa, ja Tyynen meren kanssa Uuden Hollannin sekä pohjois-puolella, Indian saarien välitse, että etelä-puolella Van Diemen'in maan seuduilla. Pohjoisessa on kolme suurta lahtea: Arabianmeri, Arabian etelä-puolella, Afrikan ja Indian välillä; Bengalin lahti, molempien India-niemien välissä, ja Kiinanmeri, Kiinan ja Indian mantereiden ja Sunda-saarien välillä oleva meren selkä. Arabian merestä menee luoteesen päin kaksi pienempää lahtea: Arabian lahti eli Punanen meri, aivan kapea, Arabian Afrikasta erottava lahti, jonka kulkua valtamereen sanotaan Bab-el-Mandeb-salmeksi, ja Persian lahti, Arabian niemen itä-puolella, yhdistetty valtamereen Ormus-salmen kautta. Leveä salmi, nimeltä Mosambik-salmi, erottaa Madagaskar-saaren Afrikan mantereesta. Indian merestä Kiinan mereen on kaksi kulkua: Malakka-salmi, Malakka-niemen ja Sumatra-saaren välillä, ja Sunda-salmi, Sumatra- ja Jaava-saaren välillä. Kiinan merellä on kaksi lahtea: Siamin ja Tonkinin lahdet.
Tyyni- eli Aava-meri peittää paremmin kuin puolen länteistä ja hyvän osan itäistäkin maa-puoliskoa. Tämä on suurin kaikista valtameristä, ja nimitetään senvuoksi myös Aavaksi mereksi. Idässä koskee tähän Amerikan länsi-ranta, lännessä Aasian ja Uuden Hollannin itärannat, pohjoisessa se yhtyy Pohjois- jäämereen Beringin salmen kautta, kaakkos-puolella Atlantin meren kanssa Magelhaenin salmen kautta ja Hoorn-niemen ympäritse; ja lännessä monen salmen kautta Aasian ja Australian välillä Indian meren kanssa. Etelässä ei ole mitään erinäistä rajaa, mutta tavallisesti sanotaan sen ylettyvän eteläiseen napapiiriin saakka. Itään päin mutkistaiksen tämä meri Amerikan rannalla ja tekee päivätasaajan yläpuolella kaksi lahtea: Panama-lahti, yhtänimisen taipaleen kohdalla, ja Kalifornian lahti, yhtänimisen niemen ja mantereen välillä. Sitä meren selkää, joka on Alashka-niemen, Repo ja Aleutti-saarien pohjois-puolella, sanotaan Beringin mereksi. Länteen päin pistäiksen Tyyni-meri Aasian mantereesen kahdella lahdella: Tunguusin eli Ochotskan meri, Kamtshatka-niemen länsi-puolella, ja Hoang-hai eli Keltameri, Korea-niemen länsi-puolella. Japanin mereksi sanotaan, yhtänimisien saarien ja mantereen välillä olevaa meren selkää. Etelässä Uuden Hollannin pohjois-rannalla on Karpentaria-lahti.
Tuulet ja meren virrat.
Kun, niinkuin luonnon opista tietty on, lämmin keventää ilmaa, niin nousee myös auringon vaikutuksesta ilma ylöspäin kuumassa ilma-alassa, tästä syntyy siis kaksi valtatuulta, yksi maan pintaa myöden, joka tuopi kylmää ilmaa maan napapiiristä päiväntasaajaa kohden, ja toinen joka sinne päiväntasaajasta siaan viepi lämmintä ilmaa, joka ollen keveämpi, kulkee päällitse, ja siis vastahakaan sitä napamaista aina päiväntasajaa kohden kulkevaa ilmakertaa. Päiväntasaajan tienoilla nousee lämmin ilma aina ylöspäin, että ei muuta tuulta tunnukaan. Tätä kestää noin 4 astetta molemmin puolin päiväntasaajata ja sanotaan Tyyneen ilman alaksi.
Kun ilma maapallon kanssa pyörii sukkelammin päiväntasaajan, kuin napojen tienoilla, niin ei raskaampi pohjoinen ilma, joka pyrkii etelään, jaksakaan pyöriä niin sukkelaan, kuin maan koillis-kohdalla. Senpätähden pohjois-tuulet muuttuvat sitä itäisimmiksi, kuta enemmän ne lähestyvät käännepiirejä. Ja samaa syyn tähden muuttuvat etelä-tuulet länsi-tuuliksi, kuta likemmä ne tulevat tätä piiriä. Siten syntyy, molemmin puolin Tyyneen ilman alaa, semmoinen ala, jossa kaiken vuotta tuulee pohjois-puolella koillis-tuuli ja etelä-puolella lounas-tuuli. Kymmenennen ja kahden kymmenennen tasapiirin välillä on siis pysyvien tuulien ala.