Uusi- eli Länsi-manner on kokonaan maanpallon länsi-puoliskolla. Tämä manner on pohjosesta etelään aivan pitkä, mutta idästä länteen hyvin kapea. Sen koillis-puolella on maailman suurin saari Grönland eli Vihantamaa, jonka länsi-ranta, sikäli kuin se on tunnettu, kulkee aivan liki Ferron puolipäivä-piiriä. Uusi-manner on jaettu kahteen osaan, jotka Panama-taipale päiväntasaajan pohjois-puolella yhdistää. Pohjois-osa on kokonaan maanpallon pohjois-puoliskolla. Suurin leveys on pohjoisessa, josta se sitten kapenee vähitellen etelään päin. Etelä-osa on suurimmaksi osaksi maanpallon etelä-puoliskolla, ja sen itä-reunalla, ainoasti ylimmäinen reuna pistäiksen pohjoiselle maa-puoliskolle. Tämäkin osa uuden maailman manteretta on levein pohjoisessa ja kapenee etelässä kapenemistaan niin, että se näöltään on melkein kolmi-kolkkanen. Koko uusi-manner pidetään tavallisesti yhtenä maa-osana, nimeltä Amerika, jonka pohjois-puolta sanotaan Pohjois-amerikaksi ja etelä-puolta Etelä-amerikaksi.
Uusi-holland on vanhasta mantereesta kaakkoseen päin, itäisen maa-puoliskon etelä-alalla. Laajuus poikki maan, idästä länteen, on suurin keski-paikalla. Halki maan, pohjoisesta etelään, on tämä manner lyhkäisempi, kuin poikelleen. Pohjoisin niemi on nimeltään Cap York, (lue Kaap Jork), ja etelin Cap Vilson, (lue Kaap Uïls'n). Uus-holland ja sen ympärillä oleva avara saaristo pidetään viidentenä maa-osana, nimellä Australia.
Maa-osia on siis viisi, nimittäin: Aasia, Afrika, Euroopa, Amerika ja
Australia.
Aasia on vanhan mantereen koillis-puoli. Lännessä se yhtyy Euroopan kanssa, ja lounais-suunnalla Afrikan kanssa Suetsin taipaleen kautta. Bering'in salmi erottaa itä-pohjimmaisen kulman Amerikasta. Pohjoisimmat niemet ovat Cap Taimura ja Severovostotshnoi. Itäpuolella on kolme suurta niemi-maata: Tshuktshi'en maa, josta rannimmainen niemeke on Itä-niemi; Kamtshatka, jonka eteläisin niemi on Lopatka ja Korea. Etelä-rannalla on myös kolme vielä suurempata niemi-maata: Itäinen Indian niemi, josta toista ja pitempätä puolta sanotaan Malakka-niemeksi: Läntinen Indian niemi ja Arabian niemi. Länteen päin on ainoasti yksi niemi-maa Länsi-aasia, Pieni-aasia eli Natolia. Aasian maa-osaan Luuluvat seuraavat suuret saaret: Kypros, löytyvä Väli-meren koillis-päässä; Sokotora, Arabian etelä-puolella; Ceylon eli Seilan läntisen India-niemen etelä-rannalla; Suuret Indian eli Sunda-saaret, Sumatra, Borneo, Java ja Celebes, kaikki Itäisestä Indian-niemestä kaakkoseen; Pienet Sunda-saaret aivan perätysten Javan ja uuden Hollannin välillä Balista Timorihin asti; Molukki- eli Ryyti-saaret, Celeben saaresta itään; Philippi-saaret, Lutson- eli Manila ja Palavan (Paragoa), Borneosta koilliseen; Hainan ja Taivan, lähellä itärantaa; Japanin saaret (Kiusu, Sikokf, Nipon ja Jesso) ja Tarakai eli Sachalin, myös itä-rannalla; Uusi-sipirja, pohjois-rannalla.
Afrika on vanhan mantereen lounais-osa. Suetsin taipale yhdistää sen Aasian kanssa. Pohjoisessa on Välimeri, idässä Punanen meri ja muuten Valtameri. Länsipuolella tekee Valtameri sen suuren Guinean lahden. Tämä lahti jakaa Afrikan kahteen suureen niemeen. Läntinen näitä niemiä, Väli- ja Valtameren välillä, on joksikin leveä ja rannoiltaan melkeen kaaren muotoinen. Eteläinen taas, Valtameren välillä, on alussa aivan leveä, mutta kapenee etelässä ja loppuu ikäänkuin katkennut veitsen terä. Afrikan itäisin niemi on Kap Guardafui. Eteläisimmät niemet ovat Hyväntoivon-niemi ja sitä vähän kaakkosempana Cap Agulhas eli Neula-niemi. Länteisin on Cap Verde eli Vihanta-niemi. Luoteisin niemi, Gibraltar-salmen kohdalla, Cap Spartel ja pohjoisimmat Cap Bon ja Cap Blanko. Poikki-maisin Blanko-niemekkeestä Neula-niemekkeelle on vähäistä pitempi matka, kuin poikki-maisin Vihanta-niemestä Guardafui niemelle. Afrikaan kuuluu suuri Madagaskar-saari kaakkois-rannalla: Masgarenhan saaret, joista Mauritius ja Burbon ovat suurimmat, Madagaskarista itään päin; ja luode-puolella Asori- eli Terceira-saaristo; Pohjoiset Kanaria- eli Madeira-saaret; Eteläiset Kanaria-saaret, Teneriffa, Ferro ja Kanaria, ja Vihanta-niemen saaret.
Euroopa on luode-osa vanhan maailman manteretta. Idässä se yhtyy Aasiaan. Rajana molempien maa-osien välillä on Urali-vuoret, Urali-virta, Kaspin-meri, Kaukason-vuori ja Musta-meri. Väli-meri erottaa Euroopan Afrikasta. Lännessä ja pohjoisessa on Valta-meri. Suurin pituus on itä-pohjoisesta, Aasian rajalta, lounaseen niemeen Cap Vincent. Pohjoisin niemi mantereesta on Nordkyn, mutta Magerö-saarelle on vielä pohjoisimpi niemeke Nordkap. Itämeri tunkeiksen lännestä Euroopan pohjoispuoleen. Itämeren ja Valtameren välillä on Skandinavian ja Juutin niemet, joista edellinen on jaettu kahteen valtakuntaan Ruotsi ja Norja; lännessä on Pyrenean niemi, eli Spanja ja Portugali; ja etelässä: Italian, Greekan ja Krimin niemet.
Eteläisimmät niemen nenät eli niemekkeet ovat Cap Matapan Greekan niemellä, ja Cap Tariffa Gibraltarin salmen kohdalla, kaikkein etelin. - Suurin Euroopaan kuuluva saari on Britannia eli England ja Skottland. Muita saaria on Novaja Semljä, koillis-rannalla: Island eli Jäämaa, meren selällä. Huippu-saaret eli Spetsbergen, lähellä pohjois-napaa; Vihantamaan ja Norjan välillä; Irland, Britannian itä-puolella; Tanskan saaret Seeland, Fyen, Langeland, Laaland ja Falster; Skandinavian ja Juutin niemen välillä; Kandia eli Kreeta, Kaakkoseen Greekan niemeltä; Negroponte eli Egribos, Greekan itärannalla; Sicilia, Italian ja Afrikan välillä; Sardinia ja Korsika, Italian länsi-puolella; Baleari-saaristo Mallorka (lue Maljorka) ja Menorka ja Pithiusi-saaristo, Ivitsa ja Formentera, Spanjan itä-rannalla.
Amerika eli uuden maailman manner, on kokonaan maa-pallon läns-puoliskolla. Molemmat niemi-maat, Pohjois- ja Etelä-amerika, yhdistää Panama-taipale. Pohjois-amerikan suurin pituus on luoteesta kaakkoseen Vales- (Uels'n) niemesta Panama-taipaleelle. Etelä-amerika on pisin halki maan, pohjois-niemekkeestä Cap Gallinas aina Cap Horn niemekkeesen. Pohjois-amerikan länsirannalla on kaksi kaitaista niemi-suikaletta: Alashka luodetta, ja Kalifornia lounasta kohden. Itä-rannalla on 4 nientä: Labrador, leveä, koillista kohden käypä niemimaa, Uusi-Skottland, pienenläntä niemi Labradorin etelä-puolella, ainoasti kapealla taipaleella yhdistetty mantereesen. Florida ja Jukatan melkein vastatusten kaakkois-rannalla. Etelä-amerikassa ei olekaan suurempia niemi-maita. - Amerikaan kuuluu seuraavat suuret saaret: Grönland eli Vihanta-maa, maailman suurin saari; New-Foundland, Labradorista etelään; Suuret Antilli-saaret, Kuba, Jamaikka, Haiti eli Hispaniola ja Portoriko etelään ja kaakkoseen Florida-niemeltä; Bahaman eli Lukaijan saaristo edellisistä pohjoiseen; Pienet Antillit, Portorikosta Etelä-amerikaa kohden; Falklannin saaristo eli Maluinit Etelä-amerikan etelä-rannalla; Tuli-maa ja Gallapagon eli Kilpikonnan saaret länsirannalla päivätasaajan alla; Nutka eli Qvadra-wancouerin saari Pohjois-amerikan länsi-rannalla; Kuningatar Charlotan (Saarlotan) saari molemmat vähän pohjoiseen edellisestä; Sitka, Kodjak ja Aleutta-saaristo, kaikki luodepuolella.
Australia- eli Oceania-nimiseen maa-osaan kuuluu Uus-holland ja summaton joukko saaria, Aasiasta kaakkoseen päin, osaksi itäisellä ja toiseksi osaksi läntisellä maa-puoliskolla. Suurimmat saaret ovat: Uusi Guinea, Hollannin pohjois-puolella; U. Britannia ja U. Irland, molemmat Uuden Guinean itä-puolella; Uusi Kaledonia, Uudesta Hollannista itään päin; Van Diemenin maa, Uuden Hollannin kaakkois-rannalla; Uusi Seeland, Van Diemen maasta ulompana itään. - Merkillisimpiä tähän maaosaan kuuluvia saaristoja päivätasaajan pohjois-puolella ovat: Marianit eli Ladronit (Varas-saaristo), Filipin-saarista ulompana itään; Karoliinan saaristo, edellisestä etelään; Lord Mulgraven saaristo, osaksi päivätasaajan alapuolella; Sandvikin saaristo, viimeisistä paljon koillista kohden; päivätasaajan etelä-puolella: Salamonin saaristo, Uudesta Britanniasta itään päin; Uudet Hebridit, itään päin Uudesta Kaledoniasta; Ystävyys-saaristo, etäälle itään Kaledoniasta; Seuruus-saaristo, Ystävyys-saarista vähän koilliseen; Mendanna-saaristo, koilliseen Seuruus-saarista: Alainen saaristo, viimemainitusta kaakkoseen.
Valta-meri jaetaan tavallisesti viiteen osaan, nimittäin Pohjois-jäämeri, Etelä-jäämeri, Atlantin meri, Intian meri, ja Tyyni- eli Aava meri.