"Minä en osaa sitä opettaa, mutta katso ylös korkeuteen ja pyydä sitä Häneltä, joka on Ijankaikkinen Rakkaus, ja kun olet saanut, niin lahjoita taas niille, jotka ovat jääneet osattomiksi." Minä pyysin:
"Ota minut mukaasi, sillä sinusta en tahdo erota; sinun kanssasi tahdon olla aina!"
Hän katsoi hymyillen minua, painoi kevyen suudelman otsalleni ja katosi yhtä hiljaa kuin oli tullutkin. — — —
Laskevan auringon viimeiset säteet lankesivat silmiini ja minä heräsin siihen, mutta kuvat, jotka unessa näin, aukenivat elävinä sieluni silmien eteen ja läpi elämäni olenkin ne muistava.
"SYDÄMEN TAISTELUJA JA TOIVEITA"
Hän oli päässyt kaksi vuotta takaperin ylioppilaaksi, kirjoittautunut lainopilliseen tiedekuntaan, lueskellut ensi vuoden hyvin ahkeraan ja käynyt joka päivä luennoilla, mutta nyt oli luku-into laimentunut ja harvoin häntä enää nähtiin luentosalissakaan. Syynä tähän oli se, että hän tätä nykyä ei voinut ajatella paljon muuta kuin sitä, miten Voisi ilmaista sydämensä hellimmät tunteet Saara Tannerille, ja mitenkä hänet nyt ensin saisi niin pitkäksi aikaa omaan seuraansa, että voisi puhua kaikki, mikä sydäntä ahdisti, ja kuulla sitte tuomionsa. Ja entäs, jos Saara ei rakastaisikaan, jos vielä vaikka pilkkaisikin perästäpäin…
Mutta ei, sehän olisi Saaralle, — professorin tyttärelle — mahdotonta!
Joku epähieno tyttö saattaisi pilkata toisen hellempiä tunteita, mutta ei hän…
Ja olihan Saara niin mielellään ollut hänen seurassaan silloin, kun tehtiin veneretki sinne saaristoon. Ja olihan hän, Saara, ottanut hänet saattamaankin, mutta sehän ei siltä vielä ollut mikään todistus Saaran rakkaudesta, sillä kuka hienotuntoinen tyttö tahansa olisi sellaisen uhrauksen tehnyt, että olisi ottanut jonkun huvimatkatoverin viemään hänet kotinsa portille kello yhdentoista aikana iltasella, varsinkin kun näki, että mies oli niin valmis saattamaan, kuten hän.
Tämäntapaiset ajatukset kiertelivät joka päivä hänen aivoissaan, joko hän sitte istui luentosalissa tai kotona kirjojen ääressä, ja — mikä pahinta — ne veivät vielä yölläkin unen.