Oliko hän nukkunut? Miksikä hän heräsi äkkiä? Mitä nuo hiipivät askeleet portaissa merkitsivät? Tuliko Lot kotiin? Vai hiipikö Steyn taas ulos? Oliko siellä Lot? Vai oliko siellä Steyn? Ottilien sydän sykki kiivaasti. Ja hän nousi äkisti ylös vuoteeltaan, ja ennenkuin hän itsekään tiesi mitä hän teki, hän avasi oven ja näki palavan tulitikun lepattelevan eteisessä.
»Sinäkö olet siellä, Lot?»
»Ei, vaan minä!»
»Sinäkö, Frans?»
»Niin, mikä hätänä?»
Hänen äänensä kuulosti ärtyiseltä, koska Ottilie oli kuullut hänen askeleensa.
»Mitä sinä teet?»
»Menen ulos.»
»Näin myöhään yöllä?»
»Niin. En saa unta. Menen kävelemään.»