"Ei, sahib. Nuo koirat ovat tulleet niin piiskatuiksi, että haluavat kostaa. He sanovat, ettei hyödytä mitään ampua teitä, mutta he ovat päättäneet tappaa teidät ja miss-sahibin tahi viedä hänet pois, jos hän jää rynnäkön jälkeen eloon."
"Minkä rynnäkön?"
"Köyhien suojelija — he rakentavat rynnäkköä varten tikkaita — kaikkiaan neljää. Heti päivänvalettua aikovat he rynnätä. Te tapatte ehkä muutamia, sanovat he, mutta ette ehdi tappaa kaikkia. Taung S'Ali on luvannut kultakoristeen jokaiselle rynnäkön jälkeen eloon jääneelle, jos se onnistuu. Ja minulla on vielä jotain kerrottavaa. Ennenkuin he nostavat rynnäkköportaat, tekevät he suuren tulen tuoreista puista, niin että tuuli tuo savun silmiinne. Muussa tapauksessa te ette ammu harhaan."
Molemmat olivat niin kiintyneinä keskusteluun, että unohtivat varoillaan olon hetkeksi. Mutta Iris oli valppaampi. Hän oli kuulevinaan oikealla olevasta pensaikosta kahinaa. Ja hän saattoi myöskin sähistä, jos niin kerran piti tehdä.
Miten hän sähisikään! Jenks kiipesi nopeasti portaiden puoliväliin.
"Mikä on, rakkaani?"
"En ole aivan varma, mutta luulen kuulleeni tuolla pensastossa jonkun liikkuvan."
"Hyvä on, armaani. Pidän silmäni auki. Voitko kuulla meidän puhuvan?"
"Tuskin. Viivytkö kauan?"
"Pari minuuttia vielä."
Hän laskeutui alas ja kertoi Mir Janille mitä miss-sahib oli sanonut. Hindu aikoi lähteä katsomaan, mutta Jenks pysähdytti hänet ojentaen hänelle revolverinsa.