— Minä olen, minä olen ja minä menen naimisiinkin sinun kanssasi, jos vain odotat kunnes kasvan isoksi! huusi Jamie lumoutuneena kunniasta, joka oli tullut hänen osakseen.
— Voi tuota lasta, nauroi Rose katsoen pikku ritariaan, kun tämä halasi häntä kiitollisena.
— Minä kuulin tätien sanovan, että sinun olisi parasta ottaa joku meistä, jotta omaisuus pysyisi suvussa, ja minä päätin kosia heti, koska sinä rakastat minua ja minä pidän kauheasti kiharoista.
Voi Jamie-parka! Tuskin nämä hirveät sanat olivat päässeet hänen viattomilta huuliltaan, kun Will ja Geordie pyyhkäisivät myrskytuulen tavoin hänet pois huoneesta, ja poikaraiskan ulvonta kuului kouluhuoneesta, missä luurankokaappiin sulkeminen oli lievimpiä rangaistuksia, joita hänelle käytettiin.
Toiset seisoivat kauhun jähmettäminä, mutta hämminki päättyi nopeasti, sillä ventovieras ilme kasvoillaan Rose päästi heidät menemään komentaen lyhyesti:
— Hajaantukaa, tarkastus on päättynyt! ja lähti itse Feben luo.
— Pahuksen poika! Hänet pitäisi panna lukkojen taakse tai pistää kapula suuhun, äkäili Charlie.
— Häntä pidetään kyllä silmällä, vastasi Archie-parka, jonka yritykset kasvattaa pikku kavaltajaa olivat olleet yhtä menestyksekkäitä kuin vanhempien ja holhoojien yleensäkin.
— Koko toimitus oli riivatun epämiellyttävä, murisi Steve tuntien, ettei ollut erityisesti kunnostautunut.
— Totuus on yleensä epämiellyttävä, huomautti Mac lyhyesti ja asteli tiehensä merkillinen hymynsä huulillaan.