— Kaikki on ihan kuin lähtiessämme — ruusunlehdetkin joita työnsimme tänne, jatkoi nuorempi tytöistä kurkistaen toiseen korkeista intialaisista maljakoista, jotka koristivat eteistä.
— Muistatko miten Jamie ja Pampula leikkivät Ali Babaa ja rosvoja ja hävisivät niihin. Tai kuinka sinä kerran yritit ryömiä tuohon siniseen ja juutuit kiinni, ja toiset löysivät meidät ennen kuin minä ehdin kiskoa sinut ulos? kysyi Febe nauraen.
— Niin, tosiaan! Ja siinä paha missä mainitaan, lisäsi Rose kuullessaan puistotieltä kimeän vihellyksen, jota kavioiden kapse säesti.
— Sirkusseurue tulee! huusi Febe iloisesti ja molempien mieleen tulivat punaiset rattaat ja koko skotlantilaispukuinen joukko.
Vain yksi poika tuli nyt, mutta hän piti kyllä ääntä puolen tusinan edestä, ja ennen kuin Rose ennätti ovelle, Jamie ryntäsi sisään loistavalla aamutuulellaan, maila olalla, punavalkoinen ratsastuslakki päässä, suuri pallo pullottaen toisessa taskussa, toinen piparkakkuja pursuten ja suussaan omena, jonka hän koetti tulisella kiireellä saada syödyksi.
— Huomenta! Minä vain poikkesin kurkistamaan, että te tosiaan olette tulleet, hän huomautti tervehtien mailalla ja tempaisten kirjavan lakin päästään.
— Hyvää huomenta. Kyllä me tosiaan olemme täällä ja koetamme päästä tolallemme niin pian kuin mahdollista. Mutta oletpa sinä hieno. Mihin sinä kuulut — palokuntaan vai ratsastusseuraan? kysyi Rose katsellen pojan ruskettuneita kasvoja, joiden pyöreys oli alkanut hävitä.
— Ei, hyvä neiti! Mutta ethän sinä voi kaikkea tietää. Minä olen baseball-joukkue "Tähden" kapteeni. Katsos tätä! Ja kuin kysymyksessä olisi ollut kansalliskunnia, Jamie leväytti takkinsa auki ja paljasti puseronsa rintamuksessa komeilevan sydämenmuotoisen punaflanellisen merkin, jota koristi valkeasta pumpulikankaasta tehty teevadin kokoinen tähti.
— Suurenmoista! Minä olen ollut poissa niin kauan, etten muistanut sellaista peliä olevankaan. Ja sinäkö olet kapteeni? huudahti Rose ihastuneena kunniasta, jonka serkku oli saavuttanut.
— Niin olen, ja saat uskoa ettei se olekaan leikkiä, sillä me iskemme hampaita suusta ja silmiä mustiksi ja katkomme sormia melkein yhtä hyvin kuin isotkin pojat. Tule kentälle yhden ja kahden välillä katsomaan peliä, niin ymmärrät, miten kovaa hommaa se on. Jos tulet tuonne nurmikolle nyt, opetan sinua lyömään palloa, lisäsi Jamie innokkaana näyttämään taitoaan.