18
SADONKORJUU
Puutarhat menestyivät hyvin sinä kesänä ja syyskuussa korjattiin sato suurella riemulla. Ned ja Jack yhdistivät viljelyksensä ja kasvattivat perunaa, koska se oli hyvää kauppatavaraa. He saivat satoa tarkasti laskien viisikymmentä litraa ja myivät ne kohtuuhinnalla herra Bhaerille, sillä perunoita kului tässä perheessä lujasti.
Emil ja Franz olivat maissin viljelijöitä ja kuorivat viljansa riihessä suurella melulla. Sitten he veivät itse jyvät myllyyn ja palasivat ylpeinä kotiin; heillä oli perheelle jauhoja pitkäksi aikaa pikavanukasta ja maissikakkuja varten. He eivät huolineet rahaa viljastaan, vaan Franz selitti:
— Emme voi ikinä palkita enolle sitä, mitä hän on tehnyt meidän hyväksemme, vaikka kasvattaisimme maissia koko lopun ikämme.
Nat sai papuja niin runsaasti, että joutui toivottomuuden valtaan: elinaikanaan hän ei selviytyisi niiden perkaamisesta. Mutta Jo-rouva keksi keinon. Kuivat palot levitettiin riihen lattialle, Nat soitti katrillia ja pojat tanssivat, kunnes pavut irtaantuivat paloista.
Tommyn varhaiset pavut epäonnistuivat täysin, sillä alkukesän kuivuus vikuutti niitä pahasti, kun hän ei kastellut palstaansa. Myöhemmin pavut alkoivat jo vähän virkistyä, mutta kun viljelijä jätti ne aivan oman onnensa nojaan taistelemaan kirppuja ja rikkaruohoja vastaan, ne uupuivat ja kärsivät vitkallisen kuoleman. Silloin Tommy käänsi maansa uudestaan ja kylvi siihen herneitä. Mutta oli jo myöhä, linnut verottivat siemeniä ja kepittäminen unohtui, niin että varret retkottivat pitkin maata. Kun onnettomat palot vihdoin valmistuivat, ei kukaan välittänyt niistä, sillä herneiden aika oli ohi.
Lohduttautuakseen Tommy kävi harjoittamaan laupeudentyötä. Hän siirsi palstalleen kaikki löytämänsä ohdakkeet ja hoiti niitä huolellisesti Tobya varten; Toby näet ahmi herkkunaan näitä piikkisiä kasveja ja oli nyhtänyt suuhunsa joka ikisen ohdakkeen, minkä laitumeltaan löysi. Pojat pitivät hauskaa Tommyn ohdakeviljelmän kustannuksella, mutta Tommy väitti, että oli autuaampaa antaa kuin ottaa ja selitti kasvattavansa ensi kesänä maassaan ohdakkeiden lisäksi myös matoja ja käärmeitä, niin että Demin kilpikonnat ja Natin lemmikkipöllökin saisivat mieleistään ravintoa. Hyväsydämisen ja huolettoman Tommyn tapaista!
Demi oli toimittanut isoäidilleen salaattia pitkin kesää ja syksyllä hän lähetti isoisälle korillisen nauriita, niin puhtaiksi hangattuja, että ne olivat kuin isoja valkoisia munia. Isoäiti piti kovin salaatista ja isoisä kehui itsensä Luculluksenkin syöneen nauriita.
Daisylla oli pelkkiä kukkia pienessä maatilkussaan, ja sieltä sai koko pitkän kesän kauniita ja tuoksuvia kukkakimppuja. Hän oli kovin ihastunut puutarhaansa ja möyri siellä päivät pitkät hoitaen ruusuja, orvokkeja, hajuherneitä ja resedoja yhtä huolellisesti ja hellästi kuin konsanaan nukkejaan ja ystäviään. Aina tilaisuuden tullen lähetettiin kaupunkiin pieniä kukkavihkoja, ja muutamat kodin maljakoista olivat erikoisesti hänen huolenaan. Hänellä oli monia hauskoja mielikuvia kukista. Punaisista ja valkoisista unikoista hän teki hehkeitä nukkeja, sitoi terälehdet ruohovyöllä röyhelöiseksi hameeksi ja pani vihreään päähän ihastuttavan kellokukkahatun. Näille kukkaihmisille hän teki herneenpaloista veneitä, joissa oli purjeet ruusun terälehdistä ja jotka lipuivat viehkeästi tyynellä lammella. Huomattuaan, ettei keijukaisia olekaan, hän teki niitä itse ja rakasti uskollisesti näitä pieniä ystäviään, joilla oli tärkeä sija hänen kesämaisemassaan.