— Voi, mikähän se on! Minä en jaksa odottaa. Milloin saan nähdä sen? kysyi Daisy pomppien kärsimättömänä ylös alas.
— Huomenna koulun jälkeen.
— Onko se poikiakin varten?
— Ei, vain sinua ja Bessiä. Pojat tahtovat kyllä nähdä sen ja leikkiäkin eräällä sen osalla. Mutta sinun vallassasi on antaa heille lupa — tai olla antamatta.
— Demin minä kyllä annan leikkiä, jos hän haluaa.
— Saat olla varma, että he haluaisivat joka ikinen, varsinkin Pumppu, sanoi rouva Bhaer taputtaen polvillaan olevaa kyhmyistä myttyä, ja hänen silmänsä tuikkivat iloisemmin kuin koskaan.
— Anna minun edes kerran koettaa, rukoili Daisy.
— Ei kertaakaan, sillä arvaisit sen heti ja koko huvi menisi pilalle.
Daisy huokasi, mutta iloinen hymy levisi hänen kasvoilleen, sillä käärepaperin reiästä hän oli nähnyt jotain kiiltävää.
— Kuinka minä voin odottaa niin kauan. Enkö saisi nähdä sitä tänään?