— Ritari-parka jätetään siis rimpuilemaan pensasaitaan, niinkö? kysyi herra Brooke tuijottaen yhä jokeen ja leikitellen metsäruusulla.
— Olen varma, että prinsessa antoi hänelle kukkavihon ja avasi portin ennen pitkää, sanoi Laurie hymyillen ja viskeli tammenterhoja opettajansa päälle.
— Kylläpä siitä tuli hullunkurinen juttu! Jos todella yrittäisimme, saisimme ehkä aikaan oikein hyvänkin. Tunnetteko 'totuuden'? kysyi Sallie, kun tarinalle oli naurettu kylliksi.
— Toivon tuntevani, sanoi Meg vakavasti.
— Tarkoitan totuusleikkiä.
— Millaista se on? kysyi Fred.
— Osanottajat panevat kätensä päällekkäin, valitsevat numeron, ja sen jonka käsi jää päällimmäiseksi numeron kohdalla täytyy vastata totuudenmukaisesti kaikkiin kysymyksiin, joita toiset tekevät hänelle.
— Koetetaan, sanoi Jo, joka piti uusista leikeistä ja kokeista. Kate, herra Brooke, Meg ja Ned kieltäytyivät, mutta Fred, Sallie, Jo ja Laurie panivat kätensä päällekkäin ja arpa lankesi Laurielle.
— Ketkä ovat sankarisi? kysyi Jo.
— Isoisä ja Napoleon.