"Elisabet on täällä sisällä luonani."
Seurasi muutaman silmänräpäyksen äänettömyys, senjälkeen tuli Eerik yksin. Hänen silmänsä olivat synkät, ja kaikesta näkyi, että hänessä kuohui.
"Täällä pidetään perheneuvottelua, luullakseni", sanoi hän ivallisesti, heittäytyen tuolille.
"Niin kyllä", vastasi Katariina hilpeästi, "me neuvottelemme siitä, miten olisi paraiten meneteltävä tytön suhteen, jonka olet uskonut hoitoomme."
Hänen katseensa kirkastui. "Eikö hän ole kaunis?"
"On hyvinkin!"
"Siinä jäänee Cecilia alakynteen", lisäsi kuningas pilkallisesti hymyillen.
"Heidän kauneutensa on aivan eri lajia", huomautti kuningatar.
"Meidän pikku turvattimme on vain lapsi."
Cecilian posket hehkuivat, mutta hän puri huultansa ja oli vaiti.
"Minä olen pelastanut hänet linnanhuovin köyhästä kodista ja rahvaan ihailuista", jatkoi Eerik.