Katariina kääntyi punastuen poispäin.
"Te petätte sekä itseänne että minua", virkkoi hän.
"Voitteko epäillä sellaista?… Vaatikaa mitä todistuksia tahansa, kaikki, kaikki tahdon tehdä teidän tähtenne!"
"Juhana!" kuiskasi prinsessa.
Juhana lankesi hänen jalkoihinsa. "Onko se mahdollista, te ette työnnä minua pois luotanne!"
"Minä rakastan sinua!"
Mitä sitten seurasi, sitä ei tarvinne kertoa.
Rakastavaiset vannoivat toisilleen ikuista rakkautta ja sopivat siitä, että Juhana jonkun ajan kuluttua tulisi pyytämään prinsessaa hänen veljeltänsä, kuningas Sigismundilta.
Mutta Juhana ei ollut se, joka olisi voinut pitää mitään salassa, ja Ruotsiin tultuansa hän kerskaili onnestaan sekä valitti syvästi, ettei voinut tarjota prinsessalle sellaista asemaa, joka olisi hänen korkean arvonsa mukainen ja vastaisi hänen erinomaisia ansioitaan.
Uutinen tästä tuli lopuksi myöskin tsaarin korviin ja kiihotti häntä suunnattomasti.