"Ja kuitenkin itket."
"Hän on kuollut!" nyyhkytti Kaarina.
"Kuka hän?"
"Rakas veljeni!"
"Mutta olenhan minä sinulla; minä en tahdo, että sinä huolit kenestäkään muusta", sanoi kuningas kietoen käsivartensa hänen ympärillensä.
"Eikö sinullakin oli veljiä, kuningas Eerik? Etkö sinäkin surisi, jos joku heistä kuolisi? Minulla on vain tämä ainoa, ja hän on minulle rakkaampi kuin kukaan muu!"
"Rakkaampi minuakin?"
"Täällä on sijaa teille molemmille", sanoi Kaarina laskien kätensä sydämelleen.
"Kuka on sanonut, että hän on kuollut?"
"Tohtori."