Suosikki oli tähän aikaan valtansa ja arvonsa kukkuloilla. Kaikki kävi hänen tahtonsa mukaan, kaikki mukautuivat siihen. Silloin tapahtui jotakin odottamatonta, ennenkuulumatonta.
Hänen aikomuksensa oli ollut antaa Niilo Sturen päättää päivänsä
Örbyhusissa.
Millä tavalla, sitä hän ei vielä ollut päättänyt, mutta aikoinansa sekin kyllä selviäisi.
Tuli sitten kuninkaan käsky, että hänet oli tuotava takaisin
Tukholmaan.
Se oli epäilemättä leskikuningattaren vaikutusta, mutta olihan hän ankarasti kieltänyt, ettei tätä laskettaisi kuninkaan luo. Kukahan oli ajanut hänen asioitaan?
Hän mietti pääsemättä asiasta selville.
Sillä välin Niilo Sture palasi.
Taas tapahtui jotakin uutta; Yrjöltä neuvoa kysymättä ryhdyttiin keskusteluihin.
Ja vieläkin pahempaa; kun hän tahtoi päästä kuninkaan luo, niin palvelijat — ajoivat hänet pois!
Hänen majesteettinsa työskenteli muka ja tahtoi olla yksin.