"Missä on sairas?"
Mies katseli häntä epäluuloisesti; mutta silloin kuului valitushuuto sisästä, ja hän viittasi Pederssonia tulemaan perästä huoneeseen.
Hänet vietiin kurjaan hökkeliin; yksinkertaisella puulavitsalla lepäsi nuorehko nainen heinämytty pään alla; siinä kaikki, mitä häntä varten oli varattu.
Vaatteet olivat siistit, vaikka yksinkertaiset, tukka huolellisesti kammattu, mutta silmät pyörivät sinne-tänne mihinkään erityisesti kiintymättä.
Pedersson kosketti hänen kättänsä.
Hän vavahti ja loi silmänsä häneen.
"Te tarvitsette sielunpaimenta?"
"Niin!"
"Tahdotteko uskoa asianne minulle?"
Hän epäröi. "En tunne teitä."