"Hän asuu jonkun matkaa kaupungin ulkopuolella; mutta jos suvaitsette, niin käyn huomenna teitä noutamassa."

"Tehkää niin; mihin aikaan?"

"Kello 10 aamupäivällä. Silloin hän on yksin."

"Minä odotan."

Vieras lähti, ja Anima väitti, että oli hyvin varomatonta uskoutua tuntemattoman henkilön ohjattavaksi. Mutta piispa ei tahtonut kuulla siitä puhuttavankaan; eihän hän ollut mikään lapsi, hän tiesi kyllä mitä teki.

Tämän huomautuksen saatuaan ei Anima enää tehnyt vastaväitteitään; hän palasi seuraavana aamupäivänä, oli saapuvilla, kun piispa lähti, ja tarkasteli silloin perin-pohjin hänen seuralaistansa.

Sitten hän kysyi Didrikiltä, oliko tämä halukas tulemaan hänen kanssaan vanhaan harmaaveljesluostariin. Huhu kertoi, että siellä vihittäisiin virkaansa uusi apotti, mutta kun se tapahtui ilman viranomaisten suostumusta, arveltiin siellä syntyvän kiivaita kahakoita.

Didrik oli heti valmis. Hän sanoi, ettei hän ollut vähintäkään levoton isänsä suhteen, ja niin he lähtivät heti.

13.

MUISTORIKAS KOHTAUS.