"Mitä se sisälsi?"
"Neiti kantoi lippua ympäri huonetta ja kysyi, kuinka moni tahtoisi asettua hänen komentonsa alaiseksi, ja seuraavana päivänä kirjoitimme hänelle sanoen, että kaikki mielellämme tahdomme taistella rakkaan vänrikin komennossa."
"Siinä en voi huomata mitään pahaa."
"Niiloa odotetaan kotiin; eikö voine olettaa, että kuningas ensiksi pyrkii sovintoon hänen omaistensa kanssa."
"Luulenpa melkein niin olevan", arveli kreivi Svante, ja hänen katseensa kirkastui.
"Se todistaa, että tunnet häntä hyvin vähän", vastasi Märta rouva; "hänellä on jotakin pahaa mielessä, vaikka en tiedä minkätähden."
"Ehkäpä olemme hänen tiellänsä", sanoi vanhus lempeästi.
"Me olemme sietäneet ja kärsineet liian kauan", vastasi Märta rouva kiihkeästi.
"Ehkäpä hän pelkää kostoa", tuumaili Eerik. "Silloin hän on oikeassa, eihän tuommoinen elämä sovi vapaasukuiselle."
"Me olemme vannoneet kuningas Eerikille uskollisuutta ja kuuliaisuutta ja valamme tahdomme pitää pyhänä, tapahtukoon mitä tahansa", sanoi isä.