Sitten hän oli mennyt.
No, kernaasti hänen puolestaan. Nyt hän ainakin oli vapaa toimimaan, ja nythän saattoi kyllä tapahtua, että hän meni askeleen pitemmälle kuin olisi mennyt, jos olisi saanut itse vallita.
Senjälkeen hän ei enää salannutkaan liturgisia taipumuksiaan; häntä oli kiihotettu siihen, sanoi hän.
Sillä välin kasvoi tyytymättömyys Tukholmassa yhä enemmän.
Useat papit kieltäytyivät pyhittämästä liturgian määräämiä juhlapäiviä.
Näiden joukossa oli Maarian syntymisen muistojuhla, jota piti vietettämän syyskuun 8 p:nä ja jossa tilaisuudessa ensi kerran piti noudatettaman "punakirjan" määräyksiä.
Mutta sekä Angermanus että Pietari Eerikinpoika kieltäytyivät pitämästä jumalanpalvelusta sinä päivänä.
Molemmat suljettiin vartioituina huoneisiinsa ja lähetettiin sitten
Tukholmasta pois.
Angermanuksella oli lukuisia ystäviä ja puoluelaisia. Olisi voinut olla vaarallista antaa niin vaikuttavan miehen jäädä paikalleen. Hänet lähetettiin Öregrundiin, mutta asetettiin sitäpaitsi arkkipiispan erityisen valvonnan alaiseksi.
Pietari Eerikinpoika lähetettiin Upsalaan; häntä pidettiin kaikin puolin vähemmin vaarallisena.