"Minä olen tänään puhunut vaimon kanssa", kertoi rovasti. "Hän tulee tänne huomenna estämään vihkimistä."
"Tulee tänne?" änkytti Janne hämmästyksissään. "Kaikkine lapsineen. Siitä tulee kauhea kohtaus; olen katsonut velvollisuudekseni valmistaa teitä siihen."
"Minä usutan koirat hänen kimppuunsa."
"Se tulisi teille kalliiksi", virkkoi Kaarle ankarasti, "hänellä on oikeus puolellaan."
"Kuinka paljon hänellä on oikeutta?"
"Koko rustitilallisen omaisuus ei riitä hyvittämään häntä; saatte kelpolailla antaa lisäksi."
"Sitäpä en tee", tiuskaisi Janne Eerinpoika. "Pitäisikö minun ottaa hänet vävykseni ja vielä maksaa siitä; olisihan samantekevää antaa tyttö rengille, vaikkei hänellä olekkaan mitään."
"Oletteko varma siitä, että renki suostuisi?"
"Muu ei tule kysymykseenkään!"
"Ettekö kerran ole katkaissut hänen tuumiansa?"