"Oletteko naimisissa?"
"Olen, Herra nähköön, onhan siitä jo kaksikuudetta vuotta ensi
Mikonpäivänä."
"No mitä ukko tekee!"
"Hän vuolee tikkuja jäljelläolevalla kädellään."
"Hän on siis ollut sotilas, vai miten?"
"Niin, hän menetti Suomessa molemmat jalkansa. Jumalan ihme, että hän vielä palasi."
"Parempihan olisi teille ollut, jollei hän olisi tullut."
"Enhän minä toki mikään pakana ole; nyt hänellä ei ole mitään hätää."
"Mutta teillä sitä enemmän", sanoi herttua katsellen hänen perin laihoja kasvojaan ja luisia, vapisevia käsiään.
"Enpä valita", vastasi eukko; "me haastelemme menneistä ajoista ja lapsistamme."