Rippi-isähän se lopulta sai Sigismundin antamaan suostumuksensa avioliittoon.
Eikö hän olisi kiitollinen tuollaisesta myötävaikutuksesta, ja eikö hän ilolla kuvittelisi mielessään jotakin sellaista, että juuri hänen kauttansa ainoa autuaaksitekevä kirkko saavuttaa entisen valtansa Ruotsissa?
Ja hän oli tarkoittanut täyttä totta, sitä osoitti jo alussa se kiihko, jolla hän ryhtyi kaikkiin uskontoa koskeviin kysymyksiin.
Mutta katolinen usko on hyvin käytännöllistä, eikä se kiellä tunnustajiaan katsomasta omaa parastaan, mitä maallisiin etuihin tulee.
Katariina rouva saattoi sentähden hyvällä omallatunnolla neuvoa Juhanaa heittämään veljensä herruuden ja koettamaan saada Suomen vapaaksi ja itsenäiseksi.
Olisiko sen hintana ehkä tuhansien ihmisien henki? On tuskin luultavaa, että Katariina ajattelikaan sitä.
Kun seurauksena tästä oli tappio ja vankeus, oli hän vain uskollinen puoliso.
Mutta vankeudessa hän alkoi taas tehdä käännytystyötään, ja nyt voimakkaammin, häiritsemättömämmin kuin ennen.
Ja samalla hän kiihotteli sekä omaansa että puolisonsa vihaa tuota veljeä kohtaan, joka oli heiltä riistänyt vapauden ja kaiken elämänilon.
Polvistumisten ja messujen välillä he punoivat kostotuumiaan.