KAARLE HENRIKINPOIKA HORN.
Välirauha Venäjän kanssa päättyi 1590, ilman että sillä aikaa oli ehditty sopia kutakuinkin siedettävästä rauhasta.
Juhanan vaatimukset olivat yhä edelleenkin suuret. Rauhaan hän kyllä tahtoi myöntyä, mutta sillä ehdolla, että suuriruhtinas suostuisi "taivuttamaan päänsä kuninkaan edessä lähettämällä hänen luokseen lähettiläänsä tarpeellisessa nöyryydessä ja kunnioituksessa".
Sitäpaitsi tahtoi Ruotsin kuningas, että suuriruhtinas luopuisi kaikista vaatimuksistaan Inkerinmaahan ja Käkisalmen lääniin ynnä maakaistaleesta aina Vienanmereen asti, sekä vaati samalla itselleen koko Venäjänmaan herran nimeä.
Juhanan lähtiessä Räävelistä oli Kustaa Banér määrätty Vironmaan maaherraksi.
Heti senjälkeen saapui tieto, että venäläinen sotaväki hävitteli ympäristössä.
Nuori komentaja ryntäsi Venäjälle ja hävitti muutamia kyliä. Sitten sai hän tietää, että tsaari oli lähenemässä sadantuhannen miehen kera.
Kustaa Banér vetäytyi Wesenbergiin odottaen lisäväkeä.
Tsaari valloitti Järnan ja saapui tammikuun 31 p:nä Narvan edustalle, johon pystytti leirinsä.
Siellä hoiti päällikkyyttä Kaarle Horn, mutta häneltä puuttui sekä miehiä että muonaa ja hän odotti joka päivä, että Kustaa Banér tulisi hänen avukseen.