Kun ensi kauhistus oli mennyt ohi, asettuivat venäläiset onnettomaan kaupunkiin varustaen sen ja jatkoivat senjälkeen hävitysretkeään halki Liivinmaan. He kohtasivat toisinaan miehuullista vastarintaa, kärsivätpä tappioitakin, mutta uusia voimia tuli yhä sijaan. Koko maa oli sotajalalla, hätä ja kurjuus suuri.

Juhanan lanko, Puolan kuningas Sigismund II, kuoli 1572. Sekä Ruotsin kuningas että Venäjän tsaari tavoittelivat Puolan kruunua, mutta tämä joutui ensin Henrik Valoisilaiselle ja sitten, kun hän muutaman kuukauden kuluttua katsoi hyväksi luopua äskensaamastaan valtakunnasta, Siebenbürgenin ruhtinaalle Stefan Batorille, joka 1576 kruunattiin Puolan kuninkaaksi. Hän oli naimisissa Juhanan halveksiman prinsessa Annan kanssa. Molemmat langokset kadehtivat toisiltaan Liivinmaata, mutta tekivät lopulta yhteisen liiton Venäjää vastaan.

Ruotsin ja Puolan sotajoukot yhdistyivät Yrjö Boijen ja Andreas Sapiehan komennossa ja marssivat Wendeniä vastaan lokakuun 20 p:nä 1578. Etäältä jo kuului venäläisen tykistön jyske. Illalla, kun joukot tulivat lähemmäksi, he näkivät tykkien leimaukset ja tulipommien loisteen pimeää taivasta vasten. Syvä joki esti etenemisen; sen poikki voitiin kahlata ainoastaan siten, että jokainen ratsumies otti jalkamiehen taaksensa satulaan.

Toisella rannalla pidettiin rukous.

Sitten hyökättiin vihollisen kimppuun. Venäläiset ja tataarit puolustautuivat urheasti, mutta Andreas Sapieha ponnisteli etenkin saadakseen tykistön valloitetuksi ja hänen onnistuikin lopulta pakottaa vihollinen vetäymään vallitustensa suojaan. Ankaran ottelun jälkeen venäläinen ratsuväki lähti pakoon; yöllä seurasi jalkaväki perässä, ja kun ruotsalaiset ja puolalaiset aamulla tunkeutuivat leiriin, oli se tyhjä ja hyljätty.

Kuusituhatta venäläistä oli kaatunut; ruotsalaisten ja puolalaisten mieshukka oli melkoista pienempi.

6.

KUNINGATAR.

Itämeren-takaisista taisteluista käännymme taas niihin, joita samaan aikaan Ruotsissa taisteltiin.

Ei käy kieltäminen, että Katariina oli sieluna niissä. Hellävaroen, mutta väsymättä hän koetti käännyttää puolisoansa, ja tämä sekä vankeuden yksinäisyys, tyytymättömyys muuhun maailmaan ynnä lopuksi Juhanan synkkä, horjuva luonne olivat vaikuttavimmat syyt katolisen uskon palauttamis-yrityksiin Ruotsissa.