Ja tällaisten erimielisyyksien johdosta nousi yliopisto otteluun toista vastaan.

Ruhtinaat kannattivat eri puolueita useinkin valtiollisista syistä.

Evankelisluterilaiset olivat sotakannalla kalvinilaisia vastaan, puhtaat luterilaiset melanktonilaisia vastaan!

Ja roomalais-katoliset kiihottivat taistelua minkä voivat. Kuta yleisempi ja kiivaampi oli eripuraisuus, sitä enemmän oli aihetta toivoa protestanttisuuden hajaantumista ja kukistumista.

Yhtä selvään käsitti Laurentius olosuhteet omassa maassaan.

Hän tunsi kuningattaren katoliset taipumukset ja suuren vaikutuksen.

Oli luultavaa, että liturgiset ponnistukset vetivät Juhanaa samaan suuntaan.

Levittääkseen tämänhenkisiä kirjoituksia käytti Juhana tavallisia keinojaan: imartelua, lupauksia ja virkaylennyksiä, mutta myöskin uhkauksia ja vainoomisia.

Ruotsin kirkon asema riippui nyt erittäinkin sen papistosta. Jos se olisi vankkana, ei Juhana voisi mitään.

Kaksi Laurentiuksen tytärtä oli naimisissa, vanhin, Margareeta, Upsalan professorin Laurentius Pietarinpojan kanssa, jota erotukseksi appi-isästään nimitettiin Gothukseksi.