"Me olemme ainoastaan lähettiläitä", selitti Ryning.
"Ethän mene, eikös niin", pyysi Ebba rouva hyväillen.
"En, enkä mene!" vastasi Eerik. "Omasta puolestani en luota herttuaan, ja onhan minulla syytä kieltäytyä, kun minua kutsutaan niin tavattomaan aikaan."
"Minä voin sen sijaan lähteä, vapauttaakseni sinut ikävyyksistä", sanoi Eerik Stenbock.
Ebba kiitti häntä liikutettuna, ja vieraat riensivät pois.
"Eerik", kysyi rouva kuiskaten, "pelkäätkö?"
"En koskaan! Sitä paitsi, ovathan kaikki kirjeet hävitetyt?"
"Siitä olen huoletta."
"Silloin ei ole mitään todisteita, sillä ajatuksiamme ei voi kukaan lukea."
"Ei, onneksi!"