"Uskaltakaapas vain koskea heihin", huusi palvelijatar ja alkoi peitota molempien ylioppilasten selkänahkaa.
"Maltas sinä", huusi heistä toinen ja tarttui naiseen. Mutta tämä oli yhtä väkevä kuin urhokaskin ja antoi iskun iskusta.
"Vetäkää miekkanne ja puolustakaa meitä", huusi Anna Potsmutschille, mutta käännyttyään hän huomasikin tämän kadonneen.
"Hylkiö!" jupisi hän, ja nopeasti kuin ajatus vetäisi hän tikarin hameensa taskusta.
"Hyvin tehty!" huusi toinen ylioppilaista. "Noin kaunis ja sittenkin niin sisukas!"
"Mutta kuinka voi ruotsalainen ylioppilas niin unhottaa kunnian lait, että käy turvattomain naisten kimppuun?" kysyi Anna.
"Onhan teillä turvanne! Jalo neitsyt, tahdotteko sanoa minulle nimenne?" sanoi ylioppilas.
"Anna Banér."
"Valtaneuvoksen tytär?"
"Niin."