"Koska oli kaunis ilma, sanoi hän."
"Lupaa minulle yksi asia, Juhani!"
"No, mikä sitten?"
"Ilmoita heti minulle, jos kuulet vasta moisia kutsuja."
"Sen lupaan", sanoi hän.
Mutta Heidin rouva, joka oli pahoin pelästynyt, epäröi oliko hänen ilmoitettava herttuattarelle. Lopulta päätti hän kirjoittaa herttualle; saisi itse määrätä mitä oli tehtävä.
Kun tämä oli ratkaistu, suostui kunnon rouva vihdoin lähtemään talliin merkillistä varsaa katsomaan.
Neiti jäi kutomatupaan. Sydän veti häntä Mariaan, ja hänestä tuntui välttämättömältä puhua muutamia sanoja tyttö paroille, jotka istuivat melkein kuin kytkettyinä koruompelukseensa.
"Kuinka kaunis siitä tulee!" sanoi hän lempeällä äänensävyllään ja katseli taitehikasta ompelusta.
"Täällä on tapahtunut suuri onnettomuus", vastasi Maria luoden
Kaarinaan osaaottavan katseen.