"Sigrid."
"Sigrid, minä rakastan sinua ja sinun täytyy kuulua minulle", huudahti Sigismund lyöden jalkaa lattiaan. "Etkö tiedä, että olen ostanut sinut."
"Mutta minä en ole mitään kauppatavaraa", huudahti Sigrid. "Teidän kurjat rahanne on otettu vastoin tahtoani, mutta minut voitte saada ainoastaan — ruumiina."
"Sigrid, Sigrid", huudahti Sigismund poissa suunniltaan.
Annasta alkoi veli mennä liian pitkälle, ja hän tuli nopeasti sisään.
"Sigismund, mitä nyt, oletko sairas?" Hän koetti tyynnyttää häntä.
Nojaten sisarensa käsivarteen ja suomatta Sigridille ainoaakaan katsetta hoippui kuningas huoneesta.
"Mikä nainen, sydämetön, tunteeton", huudahti hän. "Miksi on niin paljon kauneutta tullut hänen osakseen?"
Anna teki kaikkensa johtaakseen hänen ajatuksiaan toiseen suuntaan, mutta hänen lohdutustensa perusteet eivät tyydyttäneet Sigismundin kiihoittunutta mielikuvitusta. Tämä palasi huoneihinsa ja lähetti noutamaan Malaspinaa.
Tämä keskusteli parhaallaan sihteeri Jöns Bultin kanssa. Tämä oli maininnut huomanneensa kuninkaassa levottomuutta viime aikoina.
"Olen huomannut sen. Kukahan nyt on syynä?" kysyi Malaspina.