Kolmas oli Erland, räätäli. "Menkää Sätersdaleniin herra Pietari Krusen luo", sanoi Ebba rouva antaen mainitulle herralle osoitetun kirjeen. "Siellä on paljon väkeä, ja minä toivon teidän tekevän parastanne."
"Armollinen rouva voi luottaa minuun", vastasi mies itsetyytyväisesti hymyillen ja lähti heti taipaleelle.
Neljäs, Kristian, jolla oli todistus suuresta taitavuudesta puusepän ammatissa, lähetettiin Sundbyn jalon rouvan luo kirje mukanaan.
Itselleen ei Ebba rouva jättänyt mitään. Hän jäi odottamaan.
Ja kuukautta myöhemmin ilmoitettiin, että muuan henkilö pyrki hänen puheilleen.
Hän lähti katsomaan kuka se mahtoi olla ja hämmästyi nähdessään mitä rakastettavimman näköisen nuoren miehen, jonka yksinkertainen papillinen puku oli mitä parhaimmassa sopusoinnussa hänen arvokkaan ryhtinsä kanssa. Hän tuli Ebba rouvaa vastaan ja antoi kirjeen.
"Nimenne?"
"Petrosa."
"Ah!" Ebba rouva avasi kirjeen. Se oli Yrjänä Posselta ja sisälsi vain, että sen tuoja varmaankin tulisi tyydyttämään hänen rohkeimmatkin toiveensa.
Ylväs rouva ei voinut kohdella tätä nuorta miestä kutoa kaikkia muita. Tämä tuntui olevan hänen vertaisensa, hän pyysi vierasta astumaan omaan huoneeseensa ja istuutumaan läheisyyteensä.