KOTI.
Herttua oli lähettänyt perheensä Örebron linnaan, sillä hän katsoi heidän olevan siellä parhaimmassa turvassa. Sitä hän ei kysellyt, olivatko he tyytyväiset muuttoon.
Kristina rouvalla oli luonnostaan hyvä, käytännöllinen ymmärrys, mutta itserakkaus oli sen aikaisin sokaissut. Avioliittonsa alussa hän kärsi julmasti puolisonsa rajusta kohtelusta; tämä repi säälimättä pois sen oivallisuuden sädekehän, jossa hän halusi näyttäytyä, ja hänen ymmärryksensä taisteli usein kovaa taistelua hänen loukattua turhamaisuuttaan vastaan.
Mutta samalla Kristina rouvan silmät aukenivat näkemään miehensä ansioitakin. Täytyi kuin täytyikin ihailla hänen viisauttaan ja taitavuuttaan kaikessa, minkä kanssa joutui tekemisiin, ja täytyi hänen aivan kuin itsestään nöyrtyä ankaran herransa ja puolisonsa edessä.
Enimmän vaivasivat Kristinaa hänen kertomuksensa "Mariastaan"; aina muisteli hän ensimäisen puolisonsa lempeää, rakastavaista olentoa ja kuinka tämä astui sovittaen väliin, milloin hän kenties olisi muuten unhottanut itsensä.
Mutta silloin oli Kristinalla valtti kädessään. Hän virkahti terävästi: "Hänellä kai oli sangen hyvä pääkin?"
"Minä opin tuntemaan ainoastaan hänen sydämensä", vastasi herttua.
"Ja se oli puhtainta kultaa."
Kristina vainusi tästä, ettei hänen sydäntään luettu kaikkein kultaisimpiin; mutta eipäs voinut kieltää, että hänellä oli hyvä pää.
Sen jälkeen kuunteli hän tarkkaavaisesti herransa puhetta ja koetti eläytyä asioihin, jotka tätä miellyttivät; mutta kun hän ei koskaan nähnyt muilla kuin herttuan ja lähimmän ympäristönsä silmillä, olivat hänen arvostelunsa yksipuolisia ja lemmettömiä.
Mitä hän sai kärsiä puolisoltaan, sen saivat muut maksaa. Sigismund oli kerran kosiskellut häntä, olivatpa he vaihtaneet muotokuviakin; mutta sitten oli miekkonen jättänyt koko asian sikseen ja sitä ei Kristina voinut antaa hänelle kuunaan anteeksi. Se vei, jollei aivan ihmisvihaan, niin ainakin piintyneeseen vihankaunaan, ja kenties tietämättään yllytti hän Kaarlen oikeutettua tyytymättömyyttä valapattoa kuningasta kohtaan.