"Saanko minäkin mennä mukaan?" kysyi Kustaa.
"Ja minä?" lisäsi Juhani.
"Menkää vain! Ottakaa mukaan miekkanne ja osoittakaa olevanne yhtä kelpo ritareita kuin neuvosherrojakin", sanoi herttua nauraen.
Pojat näyttivät joutuvan hieman hämilleen, mutta ajatellessaan tulevaa seikkailua joutuivat he ilosta suunniltaan, ja lukuja keskeyttivät sinä päivänä alituiset kysymykset, mitä Skytte luuli heidän huomenna kohtaavan.
12.
JESUIITTAIN METKUJA.
Seuraavana päivänä he lähtivät retkelle jännityksellä odottaen ja pamppailevin sydämin. Mutta suuri oli heidän pettymyksensä, kun kuoppien luona ei näkynyt ketään ja ne näyttivät olevan aivan koskemattomat eiliseltään.
"Mitäs nyt tehdään?" sanoi Skytte nauraen. "Onko meidän palattava kotiin?"
"Ei, ei", huusivat pojat. "Etsikäämme heitä metsästä."
Mutta kuta kauemmaksi metsään tultiin, sitä synkemmäksi ja sankemmaksi se kävi. Puiden oksat melkein kasvoivat yhteen, ja ainoastaan vaivoin he pääsivät eteenpäin.