Äänessä oli jotakin mieltäjärkyttävää, ja kaikki läsnäolijat näyttivät sen tuntevan.
Alliagalla oli täysi vaiva kuulustelua jatkaessaan.
"Nimenne?" sanoi hän.
"Elsa Sparre."
"Ikä?"
"Kahdeksantoista vuotta."
Kuului kuiskinaa kautta kuulijakunnan.
"Uskontonne?"
"Olen protestantti", vastasi Elsa kohdaten hänen katseensa.
Mutta nyt ei Alliaga enää luonut maahan silmiään, hän päinvastoin aivan naulasi häneen myrkyllisen katseensa. "Kerettiläinen siis!"