— Niin, sinä; ymmärrän sen kyllä, mutta tahtoisin tietää uhraako rikas koskaan rakkaudesta elämänsä köyhän edestä?
— Äiti… Kustaa herra…
Hän vaikeni. Kääpiö souti voimiensa takaa kotia kohti.
5.
TULESSA KULTA KIRKASTUU.
Vene ei vielä ollut ehtinyt kauvas ja Kustaa luuli sen palaavan itseänsä noutamaan, kun hän äkkiä kuuli vieressään lääniherran äänen tavattoman kovana ja ankarana:
— Mikset sinä häntä seurannut niinkuin velvollisuutesi käskee?
— Ankara herra, ritari Otto Krabbe lähetti minut tärkeälle asialle.
Kustaa oli vetäytynyt luolan suojaan, jossa hän toivoi saavansa olla huomaamatta.
— Venekö tuolla on? kysyi taaskin lääniherran ääni.