Israel kumarsi ja läksi.
Kuningas ei voinut neuvotella asiasta kenenkään kanssa, hän vaan mainitsi ehdotuksen Lauri Antinpojalle ja tämä vastasi, että koko maassa odotettiin ja toivottiin, että kuningas menisi naimisiin.
Kun Israel palasi, loi hän kuninkaaseen tutkivan katseen, ikäänkuin arvatakseen hänen ajatuksensa.
Kustaa nauroi.
— Mitä sinä näet?
— Että armollinen herra suostuu ehdotukseeni.
— Oikein arvasit!
— Se on tuottava onnea ja siunausta!
— Suokoon Jumala! Mutta koska sinä olet alkanut kaupat, niin saat jatkaakin.
— Suurimmalla mielihyvällä.