Ritari kumarsi. Tällä kertaa oli hänen vuoronsa punastua. Rouvat läksivät.
— Brigitta!
— Kustaa!
Ritari sulki hänet syliinsä.
— Kuinka olen kaivannut sinua!
— Eihän siitä ole kuin viikko, Kustaa.
— Iäisyys siitä on, oma Brigittani!
Jätämme heidät nyt jatkamaan tuota vanhaa ja iäti uutta keskustelua ja riennämme katsomaan toista nuorta paria: nuorukainen on seitsemäntoista ja neito tuskin viidentoista vanha.
Hän oli tullut sanomaan tytölle jäähyväisiä eikä kolmeen päivään ollut saanut puhua sanaakaan hänen kanssaan kahdenkesken.
Silloin saapui Kustaa herra. Ja pelästyneen kyyhkysparven lailla karkasivat nuoret neitoset kukin haaralleen; yksin Margareeta ja Märta jäivät huoneeseen.