— Jollette tahdo tehdä sitä Jumalan nimeen, niin tehkää se saatanan nimeen!
— Tarkoituksemme oli kohdella teitä herrana ja ruhtinaana ja toimittaa teille hovikunta, puhui Wullenwewer, — mutta koska te tallaatte onnenne jalkojenne alle, niin olette meidän vankimme.
— Siihen minun täytyy alistua!
Pitkän aikaa ja osaksi salaa keskustelivat miehet keskenään. Sitte vietiin Svante raatihuoneessa olevaan valoisaan, mukavaan kamariin.
— Niinkuin näette, emme aio kohdella teitä ankarasti, sanoi Meyer. — Toivomme, että pian tulette muuttamaan mielenne. Jos tahdotte, voitte myöskin kuunnella raatisalissa pidettäviä neuvotteluja.
— Saanko? kysyi Svante hämmästyen.
— Kyllä.
— Saanko kirjoittaa kotiin?
— Mielellänne, mutta meidän täytyy saada lukea kirjeet.
— Tahtoisin myöskin ilmoittaa herttualle…