Niilo herra pyysi todellakin kreiviä palaamaan Ruotsiin kanssaan.
Pietari ajatteli äitiään ja rukoili hiljaa itsekseen, että hän onnistuisi.
Mutta kreivi pysyi järkähtämättömänä.
Molemmat kävivät kovaa taistelua.
Hetkisen ajan näytti ratkaisu epävarmalta; kreivi seisoi pää alas painuneena… nähtävästi hän punnitsi ja laski, mikä olisi edullisinta.
Niilo Krabbe pyysi häntä pyytämistään.
Pietarin sydän sykki kiivaasti.
Äkkiä nosti kreivi päänsä ja huitasi ympärilleen molemmin käsin.
Krabbe yritti taas puhua.
Mutta kreivi ei tahtonut kuunnella. Hän ojensihe suoraksi ja viittasi ruotsalaista lähtemään.