Kustaa Trolle löydettiin pahasti haavoitettuna taistelukentältä. Hän vietiin Gottorpiin, jossa kuoli.
Niin päättyi näiden molempien kapinoitsijain elämä.
Seuraavana päivänä tuli kuningas Kristian voittoisan sotapäällikkönsä leiriin.
Pantiin toimeen useita mestauksia ja mestattujen omaisuus lankesi kruunulle.
Juutinmaan rahvas sai tästä tappiosta kärsiä enemmän kuin oli odotettu.
Ei ainoastaan sodassa kaatuneiden omaisuus langennut kruunulle ja aatelistolle, vaan henkiin jääneittenkin maatilukset joutuivat suurimmaksi osaksi kruunun haltuun. Nämä onnettomat tuomittiin Viborgin käräjissä menettämään henkensä ja omaisuutensa. Tosin kuningas sitte heidät armoitti, mutta he saivat kalliisti maksaa tämän armon. Jokainen kihlakunta kirjoitti nimittäin kirjeen, jossa sitouduttiin ikiajoiksi luovuttamaan kuninkaalle kaikki talonpoikien maa.
Tuomareina olivat aatelismiehet ja he käyttivät armottomasti hyväkseen valtaa, jonka nyt olivat voittaneet takaisin. He laskivat neljänkymmenenyhdeksän kihlakunnan vapaat, itsenäiset talonpojat täydelliseen orjuuteen. He kuuluivat joko kuninkaalle tai niille herroille, joille kuningas heidät lahjoitti tai möi, orjien tai juhtien lailla.
Väkivallan kova koura laskeutui siten painamaan itsenäisen tanskalaisen rahvaan viimeisiä jäännöksiä.
Aatelisto voitti sadoin kerroin takaisin, mitä se kreivisodan aikana oli menettänyt.
Heinäkuun kolmantena päivänä pidettiin Odensessa kokous, jossa kuningas Kristianille tehtiin uskollisuus- ja kuuliaisuusvala. Hän jätti sitte komennon kenttäeversteilleen ja meni Skåneen. Lundissa otti hän tämän maakunnan aatelistolta, kauppakaupunkilaisilta ja talonpojilta uskollisuusvalan.