— Sisko kulta, tahdotko häntä lohduttaa?
— Minäkö? kysyi Märta punastuen.
— Se tuottaisi minullekin lohdutusta!
— En lupaa mitään, mutta saammepa nähdä.
— Kristina rouva pitää sinusta!
— Minäkin pidän hänestä!
— Märta, etkö sinä matkustaisi sinne kertomaan hänelle?
— Vaikea tehtävä, mutta voinhan sinun tähtesi…
— Kiitos, rakkahin sisko!
Margareeta lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä.