Pietari kumarteli yhtämittaa; nyt hän vasta oli oikein ilkeän näköinen.
— Sillaikaa olen minä palkannut itselleni piian, lausui Margareeta.
— Täältäkö? kysyi kuningas hämmästyneenä.
— Niin, tuon Margareetan! Pietarin silmät lensivät selälleen.
— Mutta eikö hän ole Pietarin vaimo?
— Ei, hän ei ole Pietarin vaimo! sanoi Margareeta.
— Mutta tulee pian siksi! huomautti Pietari.
— Ehdotuksenne tapahtuu liian myöhään, eikö niin, Margareeta! Ketä sinä tahdot seurata?
Nainen, joka tähän saakka oli näyttänyt melkein tunnottomalta, heittäytyi kuningattaren jalkojen juureen; vuosikausia kasvanut kirsi näytti äkkiä sulaneen kyynelvirraksi; hän hytki suonenvedontapaisesti, vaikka selvästi saattoi huomata, että hän koetti hillitä itseään.
Margareeta silitti rauhoittaen hänen päätään; hän ymmärsi, että hänen täytyi ajatella asiaa.