Miesjoukossa syntyi hälinä.
— Niin, hyvät ystävät, minä olen nyt ilmoittanut teille, mitä tahdon; ajatelkaa sanojani. Jos tienne vie Gripsholmaan päin, niin pistäytykää katsomaan navettaan. Se on Margareeta rouvan oman valvonnan alaisena ja hänellä on siellä kaksikymmentäkaksi piikaa. Jos me silloin oleskelemme paikkakunnalla, niin käykää linnassa; ymmärrättehän, että minäkin kerran mielelläni näytän, kuinka viljelen peltoni ja niittyni.
Sitte paiskasi hän jokaiselle kättä ja lähetti "terveisiä kotiin", ja sanat "terveisiä kotiin" kulkivat suusta suuhun ja herättivät ihastusta niissäkin, jotka eivät olleet kuningasta edes nähneetkään.
Täytyihän sellaisen kuninkaan mieltä noudattaa, ja hänen määräämänsä parannukset pantiin toimeen vaan siksi, että kuningas oli käskenyt.
Sitte palasi hän Margareetan luo.
Hän oli sillaikaa jutellut sekä nuorien että vanhojen kanssa. Äidiltään oli Margareeta oppinut mistä asioista kansannaiset mieluinten puhuvat ja Kustaa oli hänelle sanonut, että hänen puheensa tuli olla opettavaista. Ja hän ymmärsi niin hyvin seurata molempia näitä neuvoja, että Elsa muori sitte kertoi kuninkaalle, että on oikein opettavaista ja hauskaa jutella armollisen rouvan kanssa, kun hän on niin "alhainen".
Liisan kanssa hän oli saanut vaihtaa ainoastaan muutamia sanoja. Tyttö oli antanut lyhyitä vastauksia ja koettanut päästä pois niin pian kuin suinkin.
Kun Kustaa tuli sisään, kysyi hän ensi työkseen tahtoiko Märta muori tarjota hänelle väkioluttaan.
Tahtoiko hän?… Hän ei ollut uskaltanut sitä tehdä, kun kyökkimestari oli tuonut muassaan niin paljon herkkuja.
— Sanokaa hänelle, että te kolme tänä iltana olette vierainani, sanoi kuningas, — mutta että te tarjoatte oluen.