— Miksi hän tuo tänne ulkomaalaisia?
— Olen kauvan miettinyt sitä asiaa ja luulen syyn siihen olevan sen, että ruotsalaiset niin vähän taitavat kieliä. Kuningas ei itsekään ole kielentaitava ja siksi, ettei hän voi luottaa kehenkään, täytyy hänen ponnistaa voimiaan äärimmilleen.
— Käyttäköön hän hyväkseen ulkomaalaisia, mutta älköön silti tehkö heitä uskotuikseen.
— He kertovat hänelle, että olot heidän maassaan ovat juuri sellaiset, jommoisiksi hän tahtoisi Ruotsin olot.
— Nyt tulevat seuraukset.
— Tiedämme kaikki, jatkoi lempeä Lauri,— Kristuksenkin esimerkistä, että elämässä sattuu pimeyden hetkiä… Joka ihminen saa niitä kokea. Nyt ovat pimeät hetket kuningas Kustaalla, pahat voimat ovat saaneet hänet pauloihinsa ja minä olen varma siitä, että hän suuresti kärsii.
— Itserakkauden ja ylimielisyyden henget ovat kietoneet hänet pauloihinsa.
— Sentähden tulee miekan lävistää hänen sielunsa ja muisto siitä, vaikkakin katkerana, on opettava hänelle nöyryyttä; mutta eikö meidän, hänen vanhojen ystäviensä, näinä hetkinä tule auttaa häntä niin paljon kuin taidamme?
— Tällaisissa asioissa täytyy jokaisen auttaa itseään.
— Eikö enkelikin taivaasta tuonut kalkkia lohdutukseksi?