Molemmat olivat levottomat; he tunsivat vaaran likenevän.
Sillaikaa syntyi linnassa elämää ja liikettä. Dacken sanansaattajat olivat rahvaalle ilmoittaneet, että suuri yritys on tekeillä. Vanha viha porvarien ja talonpoikien välillä oli leimahtanut ilmi tuleen ja smålantilaisten herkkiin mieliin syöpyi syöpymistään se luulo, että Kyösti kuningas tahtoo supistaa ruotsalaisten ikivanhaa vapautta ja kahlehtia heidät saksalaisen ikeen alle.
Rahvas oli kutsuttu käräjiin. Dacke tahtoi nyt ottaa haltuunsa johtajatoimen.
Hän käski miestensä valmistautua lähtöön ja pukeutui itse komeaan pukuun, niinkuin johtajan sopii.
Sitte hän yksin asteli edestakaisin huoneessaan, vaistomaisesti kuunnellen melua linnan pihassa, kun metsävarkaat pukeutuivat aseihinsa. Suuret tuumat ja rohkeat toiveet liikkuivat hänen mielessään.
Potrat pojat olivat asettuneet riveihin ja Dacke asteli tarkastellen heidän joukossaan.
Häntä huvitti nähdä, että nuo villit, vastahakoiset miehet tottelivat hänen pienintäkin viittaustaan.
Tarkastuksen loputtua lausui hän tyytyväisyytensä ja käski miehiä olemaan valmiina varhain aamulla. Sitte jätti hän heidät ja palasi huoneeseensa.
Hetkeä aikaisemmin oli Aatami mennyt vankien luo.
— Ilma on niin ihana, sanoi hän, — tie on auki ja neiti kulta tarvitsee raitista ilmaa.