— Ajatelkaa, kun Katarina tulee kuningattareksi! säesti toinen.
— Hei vaan, silloin pääsen minä linnaan! virkkoi kolmas.
— Te olette häijyt Katarinaa kohtaan, selitti likinnä vanhin sisar, — ei hän tahdo mennä naimisiin kuninkaan kanssa.
— Jollei hän tahdo, niin hänen täytyy!
— Siitä koituu kunniaa koko suvulle!
— Hei vaan, minä pääsen kuninkaan langoksi!
— Minä en välitä teidän puheistanne, huudahti Katarina, peittäen silmänsä nenäliinalla, — minä en ikinä petä rakastettuani!
— Katarina! kuului samassa äidin ääni.
— Nyt tulee isä sinua noutamaan!
Nuolen nopeudella karkasi tyttö huoneesta, alas portaita, ja katosi puutarhaan.