Eerik aavisti heti pahaa, mutta seurasi kuitenkin veljeään, saadakseen tietää, mistä oli kysymys.
Juhana sulki oven, jottei kukaan kuulisi keskustelua.
— Tahtoisin tietää, mitä sinulla on sanomista, kysyi Eerik ilkkuvalla hymyllä.
— Tiedän, että sinä epäilet minua, virkkoi Juhana kyynelsilmin. —
Nyt tahdon näyttää, että olen ystäväsi!
— Sen melkein luulen!
— Tahdotko kuulla ehdotukseni?
— Puhu!
— Minusta kuningas tekee sinulle väärin. Eerik säpsähti.
— Todellako?
— Nähtyäni prinsessa Kaarinan, tiedän minäkin, mitä rakkaus on.